Keski-Suomeen perustetun alueellisen vesiensuojeluyhdistyksen toiminta starttasi käyntiin elokuussa 2020 kun yhdistykselle palkattu projektipäällikkö/toiminnanjohtaja FM, Tuomo Laitinen aloitti tehtävässään.
Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry asemoitui ensimmäisestä päivästä lähtien KVVY Tutkimus Oy:n sekä Savo-Karjalan Ympäristöntutkimus Oy:n kanssa samoihin toimitiloihin Jyväskylän Kuokkalan Palstatielle. Aloittava yhdistys ei kuitenkaan ole vielä Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton jäsen.
Yhdistyksen toiminta alkoi toimeliaasti, kun toiminnanjohtaja osallistui talkootyön merkeissä kahteen eri virtavesikunnostushankkeeseen. Yhdistys sai myös tarpeellista paikallista näkyvyyttä Keskisuomalainen- lehden lehtijutussa sekä radiohaastattelussa.
Yhdistyksen ylösajo on toki muutakin kuin kivien kääntelyä ja haastatteluja. Korona-aika asetti kuitenkin heti alkuunsa omat haasteet kuntasektorin kontaktoimisessa, jolla on erittäin tärkeä merkitys niin jäsenhankinnassa kuin uuden toimijan tarjoamien yhteistyömahdollisuuksien esille tuomisessa. TEAMS-palaverit ovat tulleet tutuksi ja tätä kautta aluehallinnon näkemyksiä ja tarpeita on käyty läpi ja kirjattu ylös.
Kiinnostus uutta vesistösektorin toimijaa kohtaan vesienhoidon ja vesistötuntemuksen saralla on ollut kiitettävää. Tulevaisuudessa jäsenistöön tullaan toivon mukaan saamaan uusia kuntajäseniä.
Kehittämisohjelmassa määritellään suuntaviivat
Yhdistystoiminnan ensimmäisen vuoden tehtävä kulminoituu toiminta-alueelle laadittavan Keski-Suomen vesienhoidon kehittämissuunnitelman laadintaan. Suunnitelmassa tarkennetaan Keski-Suomen Ely-keskuksen laatimaa vesienhoidon toimenpideohjelmaa (kausi 2.) keskittyen maakunnan vesienhoidollisiin haasteisiin ja painopistealueisiin sekä pyritään saamaan konkreettisia hankeaihioita tulevaisuudessa toteutettaviksi. Konkreettisten hankkeiden listausta pyritään edistämään edellä mainittujen kuntakohtaisten kontaktointien avulla.
Kuntakierroksen jälkeen suunnitelmissa on perustaa vesistöreittikohtaiset (kuusi vesistöreittiä) neuvottelukunnat, joihin pyritään saamaan osallisiksi vesistöreitin kuntasektorin lisäksi alueen merkittävimmät toimijat (teollisuus), merkittävimmät maanomistajat ja -käyttäjät (maa-, metsätalous, turvetuotanto), suurimmat vesialueiden omistajat (osakaskunnat) sekä aktiiviset kansalaiset.
Neuvottelukunnissa käytäisiin läpi vesistöreitin kuntien näkemykset ja niiden perusteella tehdään tarkennuksia ja lisäyksiä tulevaisuuden tarpeisiin/suunnitelmiin.
Kehityssuunnitelmassa määritellään Keski-Suomen vesienhoitoon ja suojeluun liittyvät suuntaviivat. Suunnitelma toimii Keski-Suomen yhdistyksen tulevaisuuden toimintaa linjaavana ohjelmana.
Suunnitelmassa käsitellään vesienhoidolliset tavoitteet vesistöreittikohtaisesti ja edelleen osa-alueittain, joita ovat: 1) vesistökuormitus ja sen hallinta 2) vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostushankkeet 3) kalaston hoidon kehittäminen 4) vesistöjen virkistyskäytön kehittäminen 5) rakennetun ympäristön vaikutukset vesistöihin.
Vesistökunnostusverkostosta tukea
Alueelliset vesiensuojeluyhdistykset ovat merkittävässä asemassa toimialueidensa vesistökunnostuksiin liittyvissä hankkeissa ja toimenpiteissä. Näin on myös tarkoitus olla Keski-Suomessa. Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n toimintaa ja tulevaisuuden asemoitumista keskisuomalaisena vesienhoidon toimijana tukee alueellisen ELY-keskuksen vesistökunnostusverkosto-hanke, jossa ELY-keskusvetoisesti rakennetaan Keski-Suomeen aktiivista vesistökunnostajien verkostoa.
Hanketta vetää vesienhoidon asiantuntija Jouni Kivinen. Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry tekeekin tiivistä yhteistyötä ELY:n kanssa. Jatkossa olisi tarkoitus, että alueellisen verkoston toimijat lähtevät viemään kunnostushankkeita eteenpäin alueellisen vesiensuojeluyhdistyksen opastuksella ja tuella. Yhteistyöllä pyritään saamaan aikaan konkreettisia tekoja!
Pieni mutta dynaaminen jäsenistö
Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n jäsenistö koostuu vielä tällä hetkellä pienestä, mutta dynaamisesta jäsenjoukosta. Mukana toiminnassa on Keski-Suomen suurin jätevedenpuhdistamo, Jyväskylän kaupungin omistama erillisliikelaitos Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, toinen kaupungin omistama erillisliikelaitos energia ja vesiyhtiö Alva Yhtiöt Oy sekä Petäjäveden kunta.
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy perustettiin vuonna 1971, ja ensimmäinen jätevesien puhdistamo valmistui Jyväskylän Nenäinniemeen kaksi vuotta myöhemmin. Nykyään Nenäinniemen ja Korpilahden puhdistamoilla käsitellään lähes 160 000 asukkaan jätevedet päivittäin. Toimitusjohtajana toimii Petri Tuominen, joka on myös Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n hallituksen puheenjohtaja
Alva Yhtiöt Oy on Jyväskylän kaupungin omistama energiayhtiö. Kaupunki perusti vuonna 1902 Sähkölaitoksen, joka tuotti sähköä höyryvoimalla. Kaukolämmön tuotanto aloitettiin vuonna 1960. Lokakuussa 2019 Jyväskylän Energian nimi muutettiin muotoon ”Alva-yhtiöt”. Alva tytäryhtiöineen tuottaa ja jakelee sähköä, vettä ja lämpöä omistamissaan verkoissa. Alva Yhtiöt Oy:llä on edustus Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n hallituksessa.
Petäjäveden kunta on vajaan 4000 hengen kunta Jyväskylän kyljessä. Maaseutukunta edustaa Järvi-Suomea parhaimmillaan, sillä kunnan alueella on yhteensä 99 järveä. Petäjäveden kunnalla on edustus Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n hallituksessa.
Tuomo Laitinen, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry
———————
Näin Tuomo kuvailee itseään: ”Olen keuruulaislähtöinen 42-vuotias limnologi, FM. Keskisuomalaisuus on siten veressä ja toimeni Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtajana onkin mieluinen ja lähes kutsumustehtävä. Keski-Suomen vesistöt ovat tulleet etenkin nuorempana tutuiksi aktiivisen kalastusharrastuksen myötä ja myöhemmin työni kautta. Siten vesistöjen nykytila ja tulevaisuus ovat itselleni myös henkilökohtaisesti tärkeitä asioita. Ammatillinen taustani kulminoituu vahvasti vesistökuormituksen ja vesistövaikutusten parissa työskentelyyn.”