Reittivesien hoitamisessa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, pikavoittoja ei ole tarjolla

Pitkät aikasarjat osoittavat, että Onkiveden, Kallaveden ja Pohjois-Kallaveden ekologisessa tilassa on tapahtunut muutoksia.  Vesistöjen tilaan vaikuttavat tekijät on tunnistettava, jolloin myös toimenpiteet voidaan kohdentaa oikein.  …

Lue lisää


Metsätalouden kuormitus vaihtelee alueellisesti

Metsätalouden kuormitus on voimakkainta suovaltaisilla Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Ilmastonmuutoksen myötä metsätalouden aiheuttama valuma-aluelähtöinen kuormituspaine vesistöjämme kohtaan tulee…

Lue lisää


Hajakuormitusta kuntoon hankemuotoisesti

Hajakuormitusta voidaan ottaa haltuun myös pitkäjänteisesti hanke kerrallaan. Kun yhteistyötä alueelle saadaan rakennettua, verkostoja kannattaa ylläpitää ja hyödyntää myös jatkossa. Kävimme Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen VESMO-hankkeen puitteissa…

Lue lisää


Ojitettu Suomi – perusta, hyödyt ja haitat

Kattavalla ojaverkostolla on onnistuttu parantamaan kosteudelle herkkien maa- ja metsätalousmaiden tuottavuutta, mutta sillä on vaikutus ympäristömme tilaan. Ojituksella on pitkä historia maassamme, ja suomalaiset ovat tehokkaita ojittajia. Suomen…

Lue lisää


Tulvat – luonnollinen osa monimuotoista luontoa

Ihmisten säännöstelemässä maailmassa on oltava tilaa myös luontaisille ilmiöille. Myös vesiensuojelullisesti on palattava perusasioiden ääreen – on tarkasteltava ilmiöiden syitä ja aiheuttajia eikä vain hoidettava oireita. Voimakkaat tulvat ovat…

Lue lisää


Kokkolan ja Pietarsaaren merialueilla näkyy valuma-alueen vaikutus

Merialueiden tilan parantamisessa keskeisessä roolissa on valuma-alueelta tulevan hajakuormituksen vähentäminen. Kokkolan edustalla on vesistötarkkailua toteutettu yhteistarkkailuna jo vuodesta 1975 ja Pietarsaaren edustalla 1980-luvun alkupuolelta.…

Lue lisää


Siuntionjoen uusi kunnostustarina on alkamassa

Jatkossa Siuntionjoen kunnostuksessa huomioidaan koko vesistö valuma-alueineen, näin myös hajakuormitusta saadaan tehokkaasti vähennettyä. Pohjana toimenpiteiden suunnittelussa on yhteistarkkailuista vuosikymmenten aikana kertynyt tutkimustieto.…

Lue lisää


Karjatalouden ja peltoviljelyn yhteensovittamisessa riittää työtä

Karjanlannan sisältämät ravinteet ja orgaaninen aines ovat arvokkaita kasvinviljelyn lannoitteita oikein käytettyinä, lisäksi lantaa voidaan hyödyntää biokaasutuotannossa. Kasvinviljely- ja kotieläintilojen epätasainen jakautuminen ja keskittyminen…

Lue lisää


Maanparannuskuitu ensiavuksi maatalouden hajakuormitukseen

Maanviljelijöiden ja vesiensuojelijoiden yhteinen tavoite on säilyttää maa-aines ja ravinteet pelloilla ja estää niiden huuhtoutuminen vesistöihin. Tavoitteen saavuttamiseksi maan rakenteen ja vesien hallinnan tulee olla kunnossa. Lisäksi…

Lue lisää