Reittivesien hoitamisessa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, pikavoittoja ei ole tarjolla
Pitkät aikasarjat osoittavat, että Onkiveden, Kallaveden ja Pohjois-Kallaveden ekologisessa tilassa on tapahtunut muutoksia. Vesistöjen tilaan vaikuttavat tekijät on tunnistettava, jolloin myös toimenpiteet voidaan kohdentaa oikein. …
Metsätalouden kuormitus vaihtelee alueellisesti
Metsätalouden kuormitus on voimakkainta suovaltaisilla Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Ilmastonmuutoksen myötä metsätalouden aiheuttama valuma-aluelähtöinen kuormituspaine vesistöjämme kohtaan tulee…
Hajakuormitusta kuntoon hankemuotoisesti
Hajakuormitusta voidaan ottaa haltuun myös pitkäjänteisesti hanke kerrallaan. Kun yhteistyötä alueelle saadaan rakennettua, verkostoja kannattaa ylläpitää ja hyödyntää myös jatkossa. Kävimme Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen VESMO-hankkeen puitteissa…
Ojitettu Suomi – perusta, hyödyt ja haitat
Kattavalla ojaverkostolla on onnistuttu parantamaan kosteudelle herkkien maa- ja metsätalousmaiden tuottavuutta, mutta sillä on vaikutus ympäristömme tilaan. Ojituksella on pitkä historia maassamme, ja suomalaiset ovat tehokkaita ojittajia. Suomen…
Tulvat – luonnollinen osa monimuotoista luontoa
Ihmisten säännöstelemässä maailmassa on oltava tilaa myös luontaisille ilmiöille. Myös vesiensuojelullisesti on palattava perusasioiden ääreen – on tarkasteltava ilmiöiden syitä ja aiheuttajia eikä vain hoidettava oireita. Voimakkaat tulvat ovat…
Kokkolan ja Pietarsaaren merialueilla näkyy valuma-alueen vaikutus
Merialueiden tilan parantamisessa keskeisessä roolissa on valuma-alueelta tulevan hajakuormituksen vähentäminen. Kokkolan edustalla on vesistötarkkailua toteutettu yhteistarkkailuna jo vuodesta 1975 ja Pietarsaaren edustalla 1980-luvun alkupuolelta.…
Siuntionjoen uusi kunnostustarina on alkamassa
Jatkossa Siuntionjoen kunnostuksessa huomioidaan koko vesistö valuma-alueineen, näin myös hajakuormitusta saadaan tehokkaasti vähennettyä. Pohjana toimenpiteiden suunnittelussa on yhteistarkkailuista vuosikymmenten aikana kertynyt tutkimustieto.…
Karjatalouden ja peltoviljelyn yhteensovittamisessa riittää työtä
Karjanlannan sisältämät ravinteet ja orgaaninen aines ovat arvokkaita kasvinviljelyn lannoitteita oikein käytettyinä, lisäksi lantaa voidaan hyödyntää biokaasutuotannossa. Kasvinviljely- ja kotieläintilojen epätasainen jakautuminen ja keskittyminen…
Maanparannuskuitu ensiavuksi maatalouden hajakuormitukseen
Maanviljelijöiden ja vesiensuojelijoiden yhteinen tavoite on säilyttää maa-aines ja ravinteet pelloilla ja estää niiden huuhtoutuminen vesistöihin. Tavoitteen saavuttamiseksi maan rakenteen ja vesien hallinnan tulee olla kunnossa. Lisäksi…