Ilmastonmuutoksen seurauksena sateet lisääntyvät Suomessa huomattavasti nykyiseen verrattuna. Hajakuormituksen määrä riippuu sateiden sekä valumien määrästä ja hajakuormitus onkin suurin vesistöjämme kuormittava tekijä. Lisääntyvät valumat näkyvät vesien rusehtumisena ja rehevöitymisenä. Yhtälö on haastava, onko mitään tehtävissä? Kyllä on, nimittäin yhteistyöllä, vesienhallinnan kokonaisvaltaisella suunnittelulla ja vesienhallinnan toteutuksella.
”Vesienhallinnan merkitys vesistökuormitukseen jo aivan sieltä valuma-alueiden yläosista alkaen on ainoa pitkäkestoinen vaikutustapa hajakuormituksen hallintaan”, toteaa vesienhallinnan suunnittelusta vastaava johtaja Janne Pulkka KVVY:ssä. Hän on tehnyt työtä vuosikymmeniä vesienhallintaan liittyvän ymmärryksen lisäämiseksi. Nyt asia on viimein tiedostettu valtakunnallisestikin ja esimerkiksi ministeriöiden syksyn 2020 rahoitushauissa vesienhallinta on pääteemana. ”Miten vesienhallintaan päästään käsiksi? Siihen täytyy saada osallisiksi maanomistajat, viljelijät, ojitusyhteisöt, vesialueiden omistajat sekä viranomaiset. Lisäksi vaaditaan korkealaatuista osaamista ja näkemystä maankäytön, vesiensuojelun ja kalataloudenkin välillä ”, Pulkka kertoo kokemuksistaan. Hän on vaikuttanut asioiden edistämiseen lukuisissa työryhmissä ja ministeriöissä itseään säästämättä. ”Täytyy uskoa lujasti työnsä vaikuttavuuteen. Suomi tarvitsee alkutuotantoa ja ainutlaatuista ympäristöään ja sen vesistöjä. Näiden asioiden eteen kannattaa tehdä työtä hartiavoimin myös jatkossa.”
Mitä vesienhallinta on käytännössä?
Kokonaisvaltaisen vesienhallinnan tavoitteena on pidättää vesiä valuma-alueella, vähentää eroosiota ja sitä kautta estää kiintoaine- ja ravinnekuormituksen pääsyä vesistöihin. Samalla suunnittelussa täytyy kuitenkin huomioida peruskuivatuksen onnistuminen. Tämä on mahdollista vain suunnitteluosaamisen ja ymmärryksen kautta. Lisäksi asiaan vaikuttaa suuresti esimerkiksi peltomaan rakenne ja sitä kautta maan veden pidättävyys valuma-alueella. Kaupunkialueilla hulevesien käsittely on edellytys tämän vesistökuormitusta aiheuttavan tekijän huomioimisessa. Myös hulevesiä pitäisi pystyä hallitsemaan huomattavasti entistä paremmin ja hulevesien vesistökuormitusta vähentämään erilaisin vesiensuojelurakentein. Vesienhallinta vaatiikin monipuolista kokemusta sekä eri tahojen laajaa yhteistyötä, ammattitaitoista suunnittelua ja tietysti sen toteutusta.
Peltovaltaisilla alueilla suurimpia haasteita ovat usein vesiuomien eroosio ja suurten valumien hallinta tulva-aikaan. Uomaeroosiota pyritään hillitsemään hidastamalla veden virtausta ja vähentämällä uoman vedenkorkeuden vaihteluita. Ratkaisuja ovat muun muassa erilaiset kosteikot, laskeutusaltaat ja pohjapadot. Lisäksi vesienhallinnassa voidaan hyödyntää ennallistettavia soita, joutomaita ja tulvametsiä. Uomiin voidaan tehdä lisätilaa tulvavedelle esimerkiksi 2-tasouomarakenteilla. Syöpyneitä uoman reunoja voidaan korjata ja vahvistaa muun muassa kiveämällä, luiskia loiventamalla ja reunoilla puuston ja kasvillisuuden avulla. Oikein toteutettuna lisätään samalla luonnon monimuotoisuutta, monipuolistetaan maisemaa sekä mahdollistetaan virkistyskäytönkin kehittämistä.
Vesienhallinnan kautta hajakuormituksen kimppuun
”Hajakuormituksen vähentäminen vaatii meiltä yhteistyötä, tietoa ja taitoa sekä jatkuvaa kehittämistä”, kertoo KVVY ry:n toiminnanjohtaja Jukka Mattila. ”Vaikka Kokemäenjoenkin vesien tilaa ja niiden suotuisaa kehitystä uhkaavat tulevina vuosina monet tekijät, niin meillä on kuitenkin käytettävissämme uusimpia vesienhallinnan keinoja, joilla voidaan oikeasti vaikuttaa vesientilaan. Toivotaan, että tätä asiantuntemusta ja keinoja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laaja-alaisesti”, summaa Mattila lopuksi.
Jukka Mattila, Satu Heino ja Janne Pulkka, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry