Vesihuoltolaitokset tunnistavat ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat riskit. Osa riskeistä kohdistuu talousveden tuotantoon ja jakeluun, osa taas jätevesien hallittuun viemäröintiin ja jäteveden puhdistukseen.  Vesihuolto on investointivaltainen toimiala ja nopeita muutoksia ei ole odotettavissa. Askel kerrallaan ala kuitenkin itse vähentää riskejä.

Sääilmiöiden äärevöityminen vaikuttaa merkittävästi vesihuoltoon.  Vesihuoltolaitokset ovat tottuneet siihen, että välillä on kuivaa ja välillä taas vettä tulee taivaalta enemmän kuin tarpeeksi. Näiden tilanteiden yleistyminen vaikeuttaa kuitenkin vesihuoltolaitosten toimintaa.  On varauduttava nykyistä paremmin monenlaisiin tilanteisiin, jotta vältytään häiriöiltä.

Vesihuolto on osa kriittistä infrastruktuuria. Ilman vesihuollon palveluita moni yhteiskunnan toiminto kärsii ja vaikutukset ulottuvat asukkaiden lisäksi yritysten ja elinkeinonharjoittajien arkeen.  Katko vedenjakelussa, huonolaatuinen talousvesi ja väärään paikkaan kulkeutuva jätevesi hankaloittavat normaalia elämää ja voivat pahimmillaan vaarantaa terveyden.

Pintaveden humuspitoisuus nousee

Noin puolet Suomessa tuotetusta talousvedestä on pohjavettä. Lisäksi pintavettä imeytetään tekopohjavedeksi niin, että pohjaveden ja tekopohjaveden osuus talousvedestä on yhteensä 65 %. Pitkän vähäsateisen kauden seurauksena pohjaveden pinta laskee ja esimerkiksi rauta ja mangaani vapautuvat herkemmin. Sekä määrä että laatu kärsivät.  Naapurimaassamme Ruotsissa on jo muutaman vuoden ajan kesäisin jouduttu kuivuuden vuoksi rajoittamaan veden käyttöä niin, että nurmikoiden kastelu tai autojen pesu on kielletty. Meillä Suomessakin on lounaissaaristossa jouduttu viemään tankkikuljetuksena vettä vesihuollon tarpeisiin.

Ne laitokset, jotka käyttävät pintavettä, ovat jonkin aikaa seuranneet huolestuneina humuspitoisuuden nousua.  Muissakin Pohjoismaissa on havaittu sama ilmiö, joka on seurausta lumettoman ja roudattoman maan talviaikaisista valumista.  Kun talousveden orgaanisen aineen jäännöspitoisuus kasvaa, jakeluverkoston mikrobitoiminta vilkastuu, jolloin veden laatu ei enää olekaan priimaa.  Ison mittakaavan prosessiteollisuus käyttää valtaosin pintavettä ja senkin prosessiveden käsittelylle on haittaa korkeista humus- ja kiintoainepitoisuuksista.  Prosessiveden huono laatu aiheuttaa häiriöitä tuotantoprosessissa ja voi heikentää tuotteiden laatua.

Viemäriverkosto kovilla

Jätevesien viemäröinnissä pyritään nykyisin pitämään varsinaiset jätevedet ja hulevedet erillään.  Vanhastaan monissa kaupungeissa on sekaviemäreitä, joita korvataan ajan kanssa erillisviemäröinniksi.  Myös erillisviemäreihin pääsee sadevettä tonttiviemäreistä silloin, kun kiinteistöillä ei ole erillistä hulevesien hallintaa hoidettu kunnolla.  Lisäksi erillisviemäreihin pääsee hulevesiä, kun verkosto ikääntyy ja verkoston kunto heikkenee.

Runsaiden sateiden ja lumensulamisen takia viemäriverkossa johdettava vesimäärä kasvaa ajoittain niin suureksi, että järjestelmän kapasiteetti ei riitä.  Viemäriverkko tulvii ja ylivuotoja tapahtuu, kun putki ei vedä tai pumppaamon kapasiteetti ylittyy.  Lieventävänä asiana tällöin on se, että suuri osa vedestä on puhdasta hulevettä. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että vesistökuormitus kasvaa.  Pintaveden hygieenisen laadun huonontuminen ei milloinkaan ole hyvä asia, vaikka isojen virtaamien aikana yleensä uiminen ei olisikaan suosittu harrastus.

Jätevedenpuhdistamoilla suuret virtaamat aiheuttavat pulmia, sillä niitä ei ole mitoitettu toimimaan täydellä teholla kaikkein suurimmilla virtaamilla.  Nykyisin pyritään siihen, että mekaaninen ja kemiallinen käsittely saataisiin kaikelle vesistöön johdettavalle vedelle. Ohitusvesien erilliskäsittely alkaa olla yleinen toimenpide, kun prosesseja tehostetaan.  Biologisen käsittelyn ohittaminen suurten virtaamien takia heikentää kuitenkin orgaanisen aineen ja typen poistoa. Myös hygieeninen tulos kärsii näissä tilanteissa.

Toimintaa kehitetään

Vesihuoltolaitokset investoivat vedenhankinnan turvaamiseksi, viemäröinnin parantamiseksi ja jätevedenkäsittelyn tehostamiseksi kukin omalla tahdillaan.  Alalla myös tehdään monia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.  Energian kulutusta vähennetään, energiaa otetaan talteen ja energiaa tuotetaan niin, että vesihuollon kehitys kulkee kohti hiilineutraaliutta.  Parantamisen varaa toki on, mutta suunta on selvä.

Risto Saarinen, toiminnanjohtaja

Vesiensuojeluyhdistysten Liitto

 


 

Investointitarpeet tuplaantuvat

Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä toteaa, että vesihuoltolaitokset ovat viime vuosina alkaneet kiinnittää enemmän huomiota ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja myös sen hillintään. vesihuoltoa.

Vesilaitosyhdistyksen tekemän selvityksen mukaan vesihuollon vuotuiset investointitarpeet jopa kaksinkertaistuvat nykyiseen tasoon verrattuna seuraavan parinkymmenen vuoden ajan. Verkostojen saneeraustarpeet muodostavat tästä ylivoimaisesti suurimman osuuden.

”Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi vesihuoltolaitosten varautumiseen ja investointikustannusten kasvaessa myös vesihuollon asiakasmaksujen korotustarpeeseen”, Seppälä toteaa.

 


 

Mustijokeen tarvitaan lisävettä

Pääkaupunkiseudun vedenhankinnan turvaamiseksi on 40 vuotta sitten rakennettu tunneli raakaveden johtamiseksi Päijänteestä Helsinkiin. Pääkaupunkiseudun vesi Oy:n tunneli otettiin käyttöön 1982 ja yhtiön osakkaaksi päätyi myös Porvoon maalaiskunta, joka on nykyisin kuntaliitoksen myötä osa Porvoon kaupunkia.  Porvoon maalaiskunnan tarkoituksena oli turvata Kilpilahden teollisuusalueen yrityksille raakaveden saanti myös sellaisina kuivina aikoina, jolloin raakavesilähteenä käytetyn Mustijoen virtaama ei riitä.  Veden pumppaamista Päijännetunnelista Mustijoen latvoille on jouduttu käyttämään ajoittain. Ilmastonmuutoksen myötä kuivat kaudet ja tarve pumpata lisävettä ovat entistä todennäköisempiä.

Ratamestarinkatu 7 b 3. krs
00520 Helsinki

09 272 7270
liitto@vesiensuojelu.fi