Hajakuormitusta voidaan ottaa haltuun myös pitkäjänteisesti hanke kerrallaan. Kun yhteistyötä alueelle saadaan rakennettua, verkostoja kannattaa ylläpitää ja hyödyntää myös jatkossa.

Kävimme Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen VESMO-hankkeen puitteissa ympäristöalaa ammattikoulussa opiskelevien kanssa vastarakennetulla Jänky-Hakulinjoki -hankkeen kosteikolla kertomassa hajakuormituksesta, valuma-alueista, vesistönkunnostushankkeista ja kosteikoista. Esiin nousi järvien ekologisen tilan muutosten sekä niihin vaikuttamisen pitkä aikajänne sekä vesistönkunnostustyön haasteellisuus ja monitahoisuus, erityisesti valuma-aluetta ajateltaessa. Keskustelun tiimellyksessä ymmärrettävästi ihmeteltiin mahdollisuutta tehdä vaikuttavaa vesistönkunnostustyötä hankemuotoisesti

Vesiensuojelun ajankohtaisena haasteena on hajakuormituksen hallinta. Se edellyttää vesiensuojelutyötä kattavasti koko valuma-alueella: kuormituksen vähentämistä, syntyneen kuormituksen ottamista kiinni sekä toimenpiteitä kuormittuneessa järvessä. Monet alueelliset ja paikalliset toimijat tekevät vesistönkunnostuksia hankemuotoisesti, jolloin valuma-alueella tehtävään työhön on käytettävissä etukäteen määritetty hankeaika, yleensä noin 1-3 vuotta. Kolmivuotisen rahoituksen saaminen hankemuotoisena on jo harvinaista herkkua. Toisaalta kolme vuotta on erittäin lyhyt aika, kun tehdään työtä vuosikymmeniä kuormittuneen vesistön tilan parantamiseksi tai heikkenemiskehityksen pysäyttämiseksi.

 

Oppia hankkeesta toiseen

 

Saimaan vesiensuojeluyhdistys on koordinoinut Lemin Kivijärven alueella Kuuksenenselkä kuntoon -hankkeessa vesiensuojelukosteikoiden rakentamista, hoitokalastuksia ja vesikasvien niittoa vuodesta 2016 lähtien. Hankkeissa on vesiensuojeluyhdistyksen lisäksi ollut mukana paikallisia aktiiveja ja useita alueen osakaskuntia. Pitkäjänteistä yhteistyötä on tehty ympäristötoimen sekä ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen toimenpiteiden onnistumisessa on ollut avainasemassa maanomistajien myönteinen suhtautuminen valuma-alueen toimenpiteisiin sekä hankkeen rahoittajien luottamus työn tärkeyteen ja tuloksellisuuteen. Kuuksenenselän tapauksessa menossa on toinen perättäinen kolmivuotishanke, mutta vesiensuojelutyötä alueella on toki tehty jo ennen tätä. Hankkeissa asiantuntijat ovat tehneet suunniteltua seurantaa ja seurantatuloksista on raportoitu säännöllisesti julkisesti. Kuuden vuoden työn jälkeen voidaan sanoa, että hankealueella alkaa näkyä viitteitä alueen järvien ekologisen tilan muutoksesta parempaan suuntaan.

Jänky-Hakulinjoki -hankkeessa tehdään vesistönkunnostustyötä viiden järvialtaan sekä Hakulinjoen alueella Kuuksenenselän hankkeesta etelään. Jängynjärven alueella paikallisen osakaskunnan aktiivit olivat jo aloittaneet ansiokkaasti vesiensuojelutyön. Kun hankkeessa siirryttiin laajempaan valuma-aluetyöskentelyyn useamman järvialtaan ja osakaskunnan alueelle, sen koordinointi siirtyi kasvaneen työmäärän vuoksi Saimaan vesiensuojeluyhdistykselle. Kuuksenenselkä kuntoon -hankkeen oppeja on voitu hyödyntää Jänky-Hakulinjoki hankkeessa. Kaikkea ei ole näin ollen tarvinnut rakentaa nollasta. Ensimmäisen hankevuoden aikana onkin päästy liukkaasti käyntiin ja toimenpiteitä sekä seurantaa on päästy tekemään heti hankkeen alusta saakka. Vaikka saatuja oppeja voidaan toistaa, järvet ja valuma-alueet ovat kuitenkin jokainen omanlaisensa, joten toimet tulee suhteuttaa jokaiseen valuma-alueeseen sopiviksi. Alueellisella vesiensuojeluyhdistyksellä on etuna toimintavuosikymmenien aikana kertynyt kokemus alueen vesistöistä, joka säilyy alueella myös hankkeiden joskus päättyessä.

Tulen ylläpito on helpompaa kuin sytyttäminen

 

Hankemuotoisessa vesiensuojelutyössä haasteen asettaa työn jatkuvuuden ja hankemuotoisen rahoituksen yhteensovittaminen. Vesistönkunnostukset ja vesiensuojelu eivät ole pelkästään tehtyjä suunnitelmia tai toteutettuja toimenpiteitä, vaan ympärille täytyy muodostua myös ihmisten yhteistyöverkosto, jossa sekä paikallisten asukkaiden, maa- ja metsätalousosaajien, vesistöosaajien että viranomaisten yhteen hiileen puhaltamisen tuloksena saadaan ensin tuli kytemään ja sitten palamaan ja lämmittämään. Olemassa olevan tulen ylläpito onnistuu pienemmin ponnistuksin ja välinein kuin uuden tulen sytyttäminen; kun yhteistyö alueelle saadaan rakennettua, pitkäjänteistä vesiensuojelua kannattaa ylläpitää ennemmin kuin päästää hiipumaan. Pitkäjänteisesti rakennettu työ kestää paremmin takapakkeja ja pieniä epäonnistumisia, joita haastavassa valuma-aluetyöskentelyn kentässä todennäköisesti tulee väistämättä eteen. Pitkäjänteisyys myös mahdollistaa erilaisten työkalujen käyttöönoton: samalla valuma-alueella voidaan tehdä työtä sekä järven sisäisen kuormituksen kanssa että vaikuttaa ulkoiseen kuormitukseen valuma-alueella vesiensuojelurakentein tai toimenpitein esimerkiksi pelloilla tai metsissä.

Hankemuotoisuus tuo epävarmuutta hajakuormituksen hallintaan tähtäävissä valuma-aluehankkeissa. Järven ekologiseen tilaan vaikuttaminen voi hankekauden pituuteen verrattuna viedä moninkertaisen ajan. Hankemuotoisen työskentelyn etuna voidaan kuitenkin nähdä välietapit. Kun hankekausi on päättymässä, saavutetut tulokset arvioitava ja suunnattava jatkossa tehtävää työtä tulosten vaatimalla tavalla. Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen hankkeissa yksityinen, säätiöiden myöntämä rahoitus on ollut merkittävässä roolissa paitsi hankekauden aikana, myös vesistönkunnostushankkeiden jatkuvuuden edistäjänä. Kun julkisen rahoituksen rakenteeseen usein liittyy maksatuskäytäntö toteutuneiden kulujen perusteella ja kuitenkin hankeajan sisällä, voi yksityisen rahoituksen eritahtisuus tuoda joustavuutta ja mahdollistaa käytännön vesistönkunnostustyön jatkumisen myös julkisen rahoituksen hankekausien välillä.

 

Sari Aaltonen, vesistöasiantuntija, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry

Ratamestarinkatu 7 b 3. krs
00520 Helsinki

liitto(at)vesiensuojelu.fi