16 maaliskuun, 2022
Hajakuormitusta kuntoon hankemuotoisesti
Hajakuormitusta voidaan ottaa haltuun myös pitkäjänteisesti hanke kerrallaan. Kun yhteistyötä alueelle saadaan rakennettua, verkostoja kannattaa ylläpitää ja hyödyntää myös jatkossa. Kävimme Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen VESMO-hankkeen puitteissa…
15 maaliskuun, 2022
Ojitettu Suomi – perusta, hyödyt ja haitat
Kattavalla ojaverkostolla on onnistuttu parantamaan kosteudelle herkkien maa- ja metsätalousmaiden tuottavuutta, mutta sillä on vaikutus ympäristömme tilaan. Ojituksella on pitkä historia maassamme, ja suomalaiset ovat tehokkaita ojittajia. Suomen…
15 maaliskuun, 2022
Tulvat – luonnollinen osa monimuotoista luontoa
Ihmisten säännöstelemässä maailmassa on oltava tilaa myös luontaisille ilmiöille. Myös vesiensuojelullisesti on palattava perusasioiden ääreen – on tarkasteltava ilmiöiden syitä ja aiheuttajia eikä vain hoidettava oireita. Voimakkaat tulvat ovat…
14 maaliskuun, 2022
Kokkolan ja Pietarsaaren merialueilla näkyy valuma-alueen vaikutus
Merialueiden tilan parantamisessa keskeisessä roolissa on valuma-alueelta tulevan hajakuormituksen vähentäminen. Kokkolan edustalla on vesistötarkkailua toteutettu yhteistarkkailuna jo vuodesta 1975 ja Pietarsaaren edustalla 1980-luvun alkupuolelta.…
14 maaliskuun, 2022
Siuntionjoen uusi kunnostustarina on alkamassa
Jatkossa Siuntionjoen kunnostuksessa huomioidaan koko vesistö valuma-alueineen, näin myös hajakuormitusta saadaan tehokkaasti vähennettyä. Pohjana toimenpiteiden suunnittelussa on yhteistarkkailuista vuosikymmenten aikana kertynyt tutkimustieto.…
11 maaliskuun, 2022
Karjatalouden ja peltoviljelyn yhteensovittamisessa riittää työtä
Karjanlannan sisältämät ravinteet ja orgaaninen aines ovat arvokkaita kasvinviljelyn lannoitteita oikein käytettyinä, lisäksi lantaa voidaan hyödyntää biokaasutuotannossa. Kasvinviljely- ja kotieläintilojen epätasainen jakautuminen ja keskittyminen…
11 maaliskuun, 2022
Maanparannuskuitu ensiavuksi maatalouden hajakuormitukseen
Maanviljelijöiden ja vesiensuojelijoiden yhteinen tavoite on säilyttää maa-aines ja ravinteet pelloilla ja estää niiden huuhtoutuminen vesistöihin. Tavoitteen saavuttamiseksi maan rakenteen ja vesien hallinnan tulee olla kunnossa. Lisäksi…
28 tammikuun, 2021
Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen muuttuvassa ilmastossa
Ilmastonmuutoksen haasteita vastaan tarvitaan jo käytössä olevia maatalouden vesiensuojelumenetelmiä, mutta myös uusia innovaatioita. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on oltava ympäristön kannalta kestävä viljely. Hajakuormitus on vahvasti…
28 tammikuun, 2021
Ilmastonmuutokseen on jo varauduttu Savo-Karjalassa
Rehevöitymisen vaikutuksia on mahdollista vähentää yhdistämällä hydrologiaan, valuma-alueelle ja vesistöjen ekologiaan kohdentuvat toimenpiteet. Vuoksen pohjoisten reittivesien luonnonmukaisia vedenkorkeuksia ja virtaamia on muutettu säännöstelyillä…
28 tammikuun, 2021
Ilmastonmuutoksen monet kasvot Aurajoen ja Paimionjoen vesistökuormituksessa
Sääilmiöt vaikuttavat monin tavoin viljelysalueiden vesistöjen kuormitusriskiin. Ilmastomuutokseen liittyvää talvisateisuuden kasvua pidetään eräänä syynä kasvaneisiin vesistökuormituksiin tai siihen, että valuma-alueella tehdyt vesiensuojelutoimet…