Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry koordinoi useita pohjavesien yhteistarkkailuja. Kun kokonaiskuva hahmottuu, myös yksittäisten tekijöiden vaikutusta pohjaveden laatuun ja riittävyyteen voidaan arvioita luotettavammin.

Maa-alueet, joissa pohjavettä muodostuu ja esiintyy runsaasti, on rajattu Suomessa pohjavesialueiksi. Suurin osa maamme pohjavesialueista sijoittuu pitkittäisharjuille ja reunamuodostumiin, mutta pohjavesialueita on rajattu myös moreeni- ja kallioalueilla sijaitsevien pienten vedenottamoiden suojaksi. Pohjavesialue jaetaan pohjavesialueeseen ja sen sisällä olevaan pohjaveden muodostumisalueeseen. ELY määrittää näiden rajat vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain perusteella (1299/2004).

Pohjavesialueilla sijaitsevilla nykyisillä tai aikaisemmilla toiminnoilla voi olla haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään. Pohjaveden likaantuminen saattaa tapahtua vähitellen taikka äkillisesti esimerkiksi onnettomuuden yhteydessä. Pohjaveden laatua vaarantavia tekijöitä ovat muun muassa vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi, polttonesteiden jakeluasemat, liikenne ja tienpito, maa-ainesottoalueet sekä jäteveden käsittely. Pohjaveden määrään saattavat vaikuttaa maa-ainesten otto sen pintatason alapuolelta, ojitus tai alueen liiallinen rakentaminen.
Vaikka ympäristölainsäädännön mukaan pohjavesivahingon aiheuttaja korvaa vahingon, valitettavan usein vahingon aiheuttajaa ei saada selville tai vastuuseen. Tällöin vahinko tulee kunnan, vesihuoltolaitoksen, valtion tai maanomistajan kärsittäväksi. Yksityisten kiinteistönomistajien vastuulla on esimerkiksi öljysäiliöiden laadusta huolehtiminen.

 

Riskipisteytys kertoo toimenpiteiden kiireellisyydestä

Pohjavesialueen riskitarkastelussa huomioidaan sijaintiriski ja päästöriski. Sijaintiriskiin vaikuttaa paitsi toiminnan sijoittuminen suhteessa muodostumisalueeseen ja vedenottamoon myös maaperän vedenjohtavuus ja pohjaveden pinnan syvyys. Päästöriskiin taas vaikuttaa toiminnan luonne kuten kemikaalin käyttömäärä, kohteen suojaus, päästön havaittavuus ja valvonta sekä päästön todennäköisyys. Riskipisteytyksen avulla on mahdollista arvioida pohjavesiriskin suuruutta ja riskienhallintatoimenpiteiden kiireellisyyttä.
Pohjavesivahingoilta suojautumisen kannalta ensisijainen tavoite on riskien poistaminen tai siirtäminen pois pohjavesialueelta. Jos riskejä ei voida siirtää pois, niitä tulee pienentää. Riskien pienentämiseen voidaan vaikuttaa muun muassa luvituksella, valvonnalla ja tiedottamisella. Riskejä voidaan pienentää myös suojarakenteilla ja parantamalla vahinkojen torjuntavalmiutta. Myös kaavoitus ja rakentamisen suunnittelu ovat avainasemassa uusien pohjavesiriskien välttämisessä.

Pohjavesialueita koskevilla rajoituksilla ja määräyksillä pyritään ennaltaehkäisemään pohjaveden pilaantuminen ja turvaamaan pohjavesialueiden vedenhankintakelpoisuuden säilyminen. Suojelutoimien perustana on ympäristönsuojelulaki, jonka mukaan pohjaveden vaarantaminen on kielletty tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla. Vesilain mukaan vedenottamolle voi hakea suoja-aluetta (VL 4 luku 11§), mutta pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien ja lainsäädännön kehittymisen myötä suppeat suoja-aluepäätökset ovat menettäneet merkitystään.

Kuva 1. Vedenottamo. Heli Jutila 28.6.2022.

 

Viisas varautuu ennakolta

Mahdollisiin pohjavesivahinkoihin ja onnettomuustilanteisiin tulee varautua ennalta, jotta vahingon sattuessa toimet pohjaveden pilaantumisen estämiseksi voitaisiin aloittaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Pohjavesivahingon sattuessa torjuntatoimia johtaa pelastuslaitos. ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vastaavat vahingon jälkitorjunnan valvonnasta. Onnettomuuspaikalle tulisi olla aina saatavissa myös pohjavesiasiantuntija. Vesilaitoksen tulee olla varautunut erilaisiin vedenjakelun häiriötilanteisiin.

 

Kun vedenottamoita on useampi, riskit hajaantuvat

Suomessa noin 60 % tuotetusta julkisten vesilaitosten jakamasta vedestä on pohjavettä. Pohjavesi tarjoaa tasalaatuista ja edullista raakavettä, mutta määrä on riippuvainen esiintymän koosta ja sen pilaantuessa puhdistuminen vie pitkään, vuosikymmeniä. Pintavedestä sen sijaan on mahdollista ottaa vaihtelevia ja tarvittaessa suuriakin määriä raakavettä, mutta vesi ei ole niin tasalaatuista ja puhdistusprosessi on kalliimpi ja monimutkaisempi. Useiden vedenottamoiden käyttämisellä ja verkostojen suunnittelulla voidaan vähentää vedenjakeluun riittyviä riskejä. Vaikka vesien käsittelyllä voidaan muuttaa tietyissä rajoissa vedenlaatua, vastuullinen vedenottaja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan pohjavesien suojelusuunnitelmiin ja kaavoitukseen.
Pohjaveden ja raakaveden laadun seuranta on tärkeää. Tuloksia verrataan talousveden laatuvaatimuksiin ja pilaavien aineiden ympäristönlaatunormeihin (EQS). Vertailuarvoina voidaan käyttää myös Suomen pohjavesiasemien analyysikeskiarvoja vuosilta 1975–1997 (Soveri 2001).

 

Kokkolan pohjavesien yhteistarkkailussa riskit näkyvät

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry koordinoi useita pohjavesien yhteistarkkailuja. Näistä pisin tarkkailuhistoria on Kokkolan Patamäen pohjavesialueen tarkkailulla, jota on toteutettu yhteistarkkailuna jo vuodesta 2009 lähtien. Yhteistarkkailussa on mukana lähes 20 toimijaa, osa lupavelvoitteiden perusteella ja osa omaehtoisesti. Havaintoputkia yhteistarkkailussa on yli 60, ja pohjavesinäytteet otetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Kokkolan keskusta sijaitsee Patamäen pohjavesialueella ja sen tuntumassa. Pitkänmallisena pohjavesialue ulottuu merenrannan suurteollisuusalueelta eteläosan maaseutumaisille alueille.

Kokkolan kaupungilla on kaksi vedenottamoa Patamäen pohjavesialueella. Patamäen pohjavesialue on luokiteltu riskialueeksi, koska pohjavesialueella ja sen läheisyydessä sijaitsee runsaasti erilaisia riskitoimintoja. Tällaisia ovat muun muassa suur- ja pienteollisuusalueet, hautausmaat, golfkenttä, rautatie, valtatie ja muut tiet, hulevedet, muuntoasema, vanha kaatopaikka, Kokkolan jätevedenpuhdistamo ja biokaasulaitos sekä maatalous. Lukuisat toiminnot näkyvät Patamäen pohjavesialueen tarkkailutuloksissa, joissa on suurta vaihtelua tarkkailupisteen sijainnin mukaan. Betonituotanto on nostanut pH:ta ja lisännyt kalsiumin määrää, aiemman jätevedenpuhdistamon maanvaraisten altaiden käyttö näkyy ammoniumtypen kohonneessa määrässä, ratatoiminnot ovat aiheuttaneet erilaisten aineiden ympäristönlaatunormien ylittymisen ja suurteollisuusalueella raskasmetallipitoisuudet ylittävät paikoin ympäristönlaatunormit. Pitkä tarkkailujakso paljastaa, että pohjaveden laatu parantuu varsin hitaasti (Vesisenaho & Jutila 2022).

Kuva 2. Maa-ainesten otto muodostaa riskin pohjavedelle. Tarkkailulla pohjavettä voidaan seurata. Kuvan edustalla pohjavesiputki. Heli Jutila 18.8.2022.

 

Maa- ja kallioperän mineraalikoostumus vaikuttaa suuresti Kokkolankin alueen pohjaveden kemialliseen peruskoostumukseen ja siten pohjaveden laatu vaihtelee alueellisesti suuresti. Rannikolla myös merivesi vaikuttaa pohjaveden laatuun ja nostaa muun muassa sähkönjohtavuuksia sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuuksia. Pohjaveden hapekkuus (hapettomuus) vaikuttaa myös selvästi pohjaveden pitoisuuksiin. Kokkolan Patamäen pohjavesialueella pohjavesi on enimmäkseen vähähappista ja rauta- ja mangaanipitoista. Korkeahkot kloridi- ja sulfaattipitoisuudet johtuvat pääosin Litorina-merivaiheen aikana kerrostuneista orgaanisista yhdisteistä ja pelkistävistä olosuhteista. Pohjavesi on monin paikoin hapanta ja raskasmetalleja tavataan. Pohjaveden kloridipitoisuuksia nostaa myös maanteiden suolaus. Pohjavesien suojelun merkitys ymmärretään Kokkolassakin suureksi, ja suojelusuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden riskien hallintaan. Yhteistarkkailussa toimijat hyötyvät laajalta alueelta kertyvästä monipuolisesta pohjavesien tilatiedosta, jossa oman toiminnan vaikutustenkin arviointi on vahvemmalla pohjalla.

Kuva 3. Maatalous ja liikenne aiheuttavat myös riskin pohjavesille. Heli Jutila 17.6.2022.

 

Heli Jutila, toiminnanjohtaja, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry

Pia Vesisenaho, ympäristöasiantuntija, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry

 

Kirjallisuutta

Vesisenaho P. & Jutila H. 2022. Patamäen pohjavesialueen yhteistarkkailu vuonna 2021. – Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 50. 91 s + 5 liitettä.

Soveri, J., Mäkinen, R., Peltonen, K. 2001. Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa 1975–1999. Suomen ympäristökeskus. 314 s + liitteet.