Monen mökkiläisen tai haja-asutusalueella vakituisesti asuvan vesihuolto on oman kaivon varassa. Hänen on huolehdittava itse kaivonsa kunnosta ja varmistettava sen veden laatu. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on koonnut aiheesta laajan tietopaketin, joka tarjoaa apua myös ongelmatilanteisiin.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry avasi huhtikuussa Vesientila.fi-sivustollaan juomavettä ja kaivoja käsittelevän sivukokonaisuuden (www.vesientila.fi/juomavesi-ja-kaivot/) Sinne on koottu paljon hyödyllistä tietoa, oltiin sitten suunnittelemassa uuden kaivon rakentamista, etsimässä tietoa vedenlaadusta ja sen tutkituttamisesta tai hakemassa ratkaisua juomavesipulmiin. Sivustolta löytyy myös tietoa toimijoista, jotka tarjoavat kaivoihin ja kaivovesiin liittyviä palveluita. Kaikkia paikallisia toimijoita kannustetaan liittymään mukaan. LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönnin mielestä vesiensuojeluorganisaation ja alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien on luontevaa olla kiinnostuneita oman vesihuollon varassa olevista: ”Sen lisäksi, ettei puhtaan juomaveden merkitystä jo sinänsä voi liikaa korostaa, omien kaivojensa juomavettä nauttivat ovat pääosin itse vastuussa myös tuottamansa jäteveden käsittelystä. Ja se asiahan voi hoitua oman kaivoveden, muiden pohjavesien, valuma-alueiden ja vesistöjen kannalta mallikkaasti – tai sitten vähemmän mallikkaasti”, Pönni painottaa.
SYKEn hyödylliset materiaalit tehokkaasti saatavilla
Vesientilan Juomavesi ja kaivot -osiossa tukeudutaan vahvasti Suomen ympäristökeskuksen ja muiden asiantuntijoiden Ympäristö.fi -sivustolle tuottamaan tietoon ja ladattavaan materiaaliin. SYKEn tuottamalla neuvontamateriaalilla on jo valmiiksi puolueettoman ja luotettavan tiedon status. Olisi ollut turhaa tuottaa uudelleen materiaalia, jota kaivoista, niiden rakentamisesta ja huoltamisesta sekä kaivovesistä, niiden laadusta ja säännöllisen tutkituttamisen tarpeesta on jo olemassa. Tämän takia sivuston selaajat opastetaan kyseisten lähteiden äärelle joko linkittämällä tai tarjoamalla SYKEn materiaaleja ladattavaksi suoraan Vesientilan mediakirjastosta. Lähde mainitaan aina ja krediitti annetaan hienojen materiaalien alkuperäiselle tuottajalle.
On tärkeä mieltää, että hyvä kaivovesi on yksinomaan pohjavettä
Hyvässä kaivossa kaikki vesi on pohjavettä eikä kaivoon pääse kulkeutumaan vesiä maanpinnalta. Kaivoon kulkeutuvan pohjaveden muodostumisalue on yleensä kaivon yläpuolisessa maastossa tai tasaisella maalla kaivon ympärillä ja ulottuu jopa satojen metrien päähän. Porakaivon pohjaveden muodostumisalue voi ulottua paljon pidemmällekin. Vesientila.fi-sivustolta löytyy pohjavesitietoa enemmänkin, ja ”Juomavesi ja kaivot” -kokonaisuuden aloitussivun kartalle saa klikkaamalla näkyville Länsi-Uudenmaan alueen luokitellut, merkittävät pohjavesivarannot. Lukijalle tähdennetään toki, että pohjavettä on lähes kaikkialla eikä vain luokiteltujen pohjavesialueiden ympäristössä.
Kaivon rakentaminen, kunnossapito ja vedenlaadun seuraaminen
Sivustolla tuodaan monessa kohdassa esille, että jos kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkostoon liittyminen on mahdollista, se kannattaa pitkällä tähtäimellä aina. Juomavesi ja kaivot -kokonaisuuden aloitussivun kartallekin on tästä syystä sijoitettu myös kaikki Länsi-Uudenmaan alueen vesilaitokset, joiden sijaintipallukoita klikkaamalla saa näkyviin kyseisen vesilaitoksen yhteystiedot sekä linkin heidän omille sivuilleen.
Haja-asutusalueilla ei kuitenkaan läheskään aina ole tarjolla mitään vedenjakeluyhteisöä, ja silloin oman kaivon rakentaminen on ainoa ratkaisu. Sen takia sivustolla esitellään karkeasti myös tavallisimmat kaivotyypit. Kaikessa kaivon rakentamiseen liittyvässä kannustetaan turvautumaan asiantuntija-apuun. Jotta kaivolle voidaan määritellä paras mahdollinen paikka, on tärkeää katselmoida tontin sijaintia ja ominaisuuksia, kuten pinnan muotoja, maaperän laatua ja maanpeitteiden paksuutta sekä oman ja lähialueella olevien muiden kiinteistöjen jätevesien käsittelyratkaisujen sijaintia. Tontin ominaisuudet vaikuttavat hyvin pitkälti myös kaivotyypin valintaan.
Ennen uuden kaivon käyttöönottoa on äärimmäisen tärkeää tutkituttaa sen veden laatu. Useimmiten vesi osoittautuu juomakelpoiseksi, mutta ihan aina näin ei ole. Jo kaivotyyppiä valittaessa on hyvä tiedostaa, että sekä rengas- että porakaivoissa esiintyy vedenlaatuongelmia. Lisäksi kaivonomistajien on hyvä tietää. että jos vesi ei täytä talousvesiasetuksen vaatimuksia tai suosituksia, tarjolla on menettelyjä ja käsittelytekniikoita veden laadun parantamiseksi. LUVY halusikin auttaa sivukokonaisuudella aivan erityisesti ongelmakaivojen omistajia. Aiheen ympärille laadittiin erillinen sivunsa: ”Jos kaivovesi ei täytä talousveden kriteerejä, mikä neuvoksi?”
Kaivon huoltamisen osalta muistutetaan, että kiinteistön omistaja on itse vastuussa kaivon kunnosta ja kaivoveden laadusta. Kaivon kunnon ja kaivoveden laadun heikkeneminen kulkevat usein käsi kädessä ja siksi muutamien vuosien välein tehtävät kaivonhuoltotoimenpiteet ja kaivoveden laadun tutkituttaminen kannattaa tehdä samoihin aikoihin. Ongelmien taustalla ovat useimmiten puutteet kaivon rakenteissa, tiiviyden pettämisestä johtuvat vuodot, pohjan liettyminen tai yksinkertaisesti säännöllisen huollon laiminlyönti. Lukijalle tähdennetään, että kaivon kunto on syytä tarkastaa vuosittain ja huolehtia, että kaivon ympäristö on siisti ja maa viettää kaivolta poispäin. Kaivoveden laadun säännöllisen tutkituttamisen tarve ja tärkeys tuodaan myös vahvasti esille. Samalla tarjotaan veden tutkituttamiseen liittyviä toimintaohjeita sekä tietenkin kerrotaan, että länsiuusimaalaiset tutkituttavat kaivovetensä pääsääntöisesti LUVYLab Oy Ab:ssa Lohjalla.
Oikeasta jätevesien käsittelystä muistuttaminen
Jos talousveden hankinta on oman kaivon varassa, myös muodostuvat jätevedet käsitellään yleensä omalla tontilla. Haja-asutuksen jätevesillä voi olla paikallisesti merkittävä negatiivinen vaikutus ympäristön sekä pinta- ja pohjavesien tilaan. Väärin sijoitettu ja puutteellisesti toimiva jätevesien käsittely voi johtaa juomavesikaivon saastumiseen suolistobakteereilla, ravinteilla ja happea kuluttavalla orgaanisella aineksella.
LUVY on tehnyt lähes kaksi vuosikymmentä töitä haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyn parantamiseksi. Vesientila.fi-sivustolla oli jo entuudestaan varsin kattava tietopaketti ”Haja-asutuksen jätevedet”, joten sivusto on hyvä paikka myös juomavesi- ja kaivotiedolle.
Kaisa Korteniemi, LUVYLab ja Virve Ståhl, LUVY
Mikä, kuka, missä?
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on paikallinen voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää toiminnassaan vesiensuojelua sekä tarjoaa alan tutkimus- ja asiantuntijapalveluita eri toimijoille. LUVYn noin kolmen miljoonan euron liikevaihdosta puolet muodostuu vesiensuojelua koordinoivan ja toteuttavan hankeporfolion ylläpitämisestä. LUVYn toimipiste on Lohjalla.
LUVYLab Oy Ab on LUVYn ja Lounais-Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n yhdessä omistama yritys, joka tarjoaa lähinnä erilaisiin vesiin mutta myös elintarvikkeisiin erikoistuneita laboratoriopalveluja. LUVYLab Oy Ab on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2017. Laboratoriolla on lisäksi viranomaishyväksyntä talous-, uimaranta- ja uima-allasvesien analysoimiseen. LUVYLab sijaitsee Lohjalla.