Hajakuormitus muodostaa suurimman osan Kokemäenjoen Selkämereen kuljettamasta ravinne- ja kiintoainekuormituksesta. Hajakuormituksen kimppuun on käyty erityisesti vesienhallintaan liittyvillä toimenpiteillä.
Kokemäenjoki on Suomen viidenneksi suurin joki, jonka keskivirtaama on noin 240 m³/s. Varsinaisen Kokemäenjoen pituus on vain noin 121 km, mutta sen valuma-alueen laajuus on peräti 27 100 km², noin 8 % Suomen pinta-alasta. Valuma-alueelle mahtuukin monenlaisia maankäyttömuotoja vesienhallintaan liittyvine haasteineen.
Kokemäenjoki on voimakkaasti muutettu ja säännöstelty joki. Sen merkittävin sivujoki Loimijoki yhdistyy Kokemäenjokeen Huittisissa. Kokemäenjoen osuus Suomen jokien Itämereen tuomasta fosforikuormituksesta on noin 10 % eli n. 330 t/vuosi. Tästä noin 40 % tulee Loimijoen valuma-alueelta.
Pistekuormitus saatu kuriin, nyt katse hajakuormitukseen
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY ry) on toiminut alueella jo 60 vuotta yhteistyössä jäsenistönsä ja sidosryhmien kanssa. Kokemäenjoen valuma-alueen pistekuormitus on vuosikymmenien työn tuloksena saatu hallintaan toiminnanharjoittajien vastuullisen toiminnan, tarkkailutulosten jatkuvan seurannan sekä viranomaisvaatimusten kautta. Erittäin tärkeässä roolissa on ollut myös jäteveden puhdistamoiden neuvonta sekä puhdistamoiden toiminnasta vastaavien henkilöiden koulutus. Pistekuormituksen vähentämiseen on voitu vaikuttaa viranomaisten ympäristölupiin liittyvillä vaatimuksilla sekä tarkkailuiden ajantasaisella ja laadukkaalla toteutuksella.
Nyt ja tulevina vuosina hajakuormitus on alueemme tärkein haaste. Sen hillitsemiseen ei ole ollut eikä ole edelleenkään käytettävissä vastaavia keinoja eikä resursseja kuin pistekuormituksen vähentämiseen. Hajakuormituksen kimppuun on nyt käyty erityisesti kokonaisvaltaisen vesienhallinnan keinoin.
Hajakuormituksen hillintä on hankerahoitusten varassa
Hajakuormituksen hillitseminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja verkostoitumista niin alueellisten kuin myös paikalistahojen kanssa. Tällä hetkellä nämä hankkeet perustuvat valitettavasti lyhytaikaisiin, korkeintaan muutamien vuosien hankerahoituksiin, joihin liittyy myös merkittäviä riskejä. Hankkeiden omarahoitusosuudet ovat mittavia ja rahoituspäätökset saadaan alkukesästä. Lisäksi hankkeiden rahoitus saadaan toteuttajille usein vasta puoli vuotta kustannusten kertymisen jälkeen.
Hankerahoituksien kokonaisuus vaatiikin vaatimusten osalta rahoittajapuolelta perusremonttia. Ainoastaan toimijat, joilla on vankka rahoituspohja ja kassa, voivat toteuttaa laajoja ja vaikuttavia yleishyödyllisiä hankkeita. Kysymys kuuluukin: Onko Suomen vesienhoidon käytännön toteuttaminen meidän ”kolmannen sektorin” toteuttajien puolelta vakaalla pohjalla? Vastaus on: Ei ole.
Pistekuormituksen osalta toiminnanharjoittajat, joilta vaaditaan ympäristölupaa, ovat joutuneet investoimaan viime vuosikymmeninä merkittävästi vesistökuormituksensa vähentämiseen. Jos näitä investointeja ja päästöjen vaikutustarkkailuita ei olisi vaadittu eikä toteutettu, Suomen vesistöjen tila ei olisi koskaan parantunut. Hajakuormituksen hillitsemiseen käytettävissä olevat resurssit ja niiden ohjauskeinot ovat edelleen huomattavasti rajallisemmat. Tällä hetkellä hajakuormituksen hillitseminen riippuukin lähes täysin meidän alueellisten yhdistystoimijoiden aktiivisuudesta sekä vuosittaisista Ympäristöministeriön sekä Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksien ohjauksesta ja ELY-keskusten harkinnanvaraisten rahoitusten kohdentamisesta.
Alueelliset vesiensuojeluyhdistykset ovat avainasemassa
Suomen alueelliset vesiensuojeluyhdistykset ovat pitkäjänteisellä toiminnallaan viitoittaneet tietä vesien tilan parantamiseksi Suomessa jo 60 vuotta. Näin toivomme olevan myös tulevina vuosina. Hajakuormituksen hillitseminen vaatii toimintansa vakiinnuttaneita toimijoita ja niiden pitkäjänteistä toimintaa, verkostoitumista, asiantuntijuutta, paikallistuntemusta, mutta myös rahoitusta. Hajakuormituksen hillitsemiseen vaaditaan myös toimivia yhteistyöverkostoja, joiden luominen ja ylläpitäminen on yksi tärkeimmistä asioista erityisesti hajakuormituksen hillitsemisessä.
Kokemäenjoen alueella vaikuttavia hankkeita
KVVY ry toteuttaa useita kokonaisvaltaisia, vaikuttavia ja erityisesti hajakuormituksen hillitsemiseen keskittyviä hankkeita. Vesienhallintaan liittyviä toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan jo aivan kuormituksen alkulähteillä. Kokonaistavoitteena on tietysti vesientilan parantaminen vesien eliöstö huomioon ottaen. Puhtaat vesistöt ovat metsien lisäksi Suomen tärkein pääoma, jonka eteen vesiensuojeluyhdistykset työtään tekevät.
Jukka Mattila, toiminnanjohtaja, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
———
Tässä on esitelty muutamia KVVY:n hankkeita. Lue tarkemmat kuvaukset Aquariuksesta!
Sääski- ja Waterdrive- hanke
Näissä hankkeissa ovat tavoitteena maankäytön ja vesiensuojelun tavoitteiden saavuttaminen yhteistyössä maankäytöstä vastaavien kanssa. Sääski -hankkeessa (https://kvvy.fi/yhdistys/saaski/) tehdään kokonaisvaltaista valuma-aluesuunnittelua, joka huomioi maan vesitalouden, hiilensidonnan, kasvukunnon parantamisen, vesistöön kohdistuvan kuormituksen vähentämisen, kalatalouden ja luonnon monimuotoisuuden. Waterdrive -hankkeessa (https://kvvy.fi/yhdistys/waterdrive/) parannetaan maatalousvaltaisten alueiden vesien laatua ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita vastaan Itämeren valuma-alueella. Hankkeessa yhteistyötä tekevät niin kansalliset, alueelliset kuin paikallisetkin viranomaiset sekä tutkimuslaitokset, maatalouden neuvonta-, edunvalvonta- ja ympäristöjärjestöt sekä yritykset yhdeksästä Itämeren alueen maasta. Vaikuttavuutta haetaan laajan yhteistyön kautta.
KEURUS -Keurusselän valuma-alueen kunnostushanke
Keurusselän valuma-alueen kunnostushanke (https://kvvy.fi/yhdistys/keurus/) on KVVY ry:n ja Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n yhteistyöhanke. Hanke toteutetaan vuosina 2021-22. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö sekä Ympäristöministeriö maa- ja metsätalousalueiden vesienhallinnan edistämisvaroista. Hanke on saanut myös rahoitusta hankkeessa kumppaneina toimivilta Multian kunnalta sekä Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kaupungeilta.
Hankkeessa keskitytään erityisesti hajakuormituksen vähentämiseen valuma-alueella toteutettavien vesienhallinnan toimenpiteiden ja niihin vaadittavien sidosryhmäyhteistöiden kautta. Vesientilan kautta hanke edistää myös alueen elinvoimaisuutta, vetovoimaa ja elinkeinotoimintaa. Hankkeessa laaditaan valuma-alueen kunnostukselle toteutussuunnitelma ja yhdistetään kestävän maankäytön toimintatavat, vesienhoito ja kalatalous. Hankkeen jälkeen kunnostustoimenpiteiden toteutus valuma-alueella jatkuu hankkeessa rakennetun yhteistyöverkoston myötä koordinoidusti ja järjestelmällisesti.
Loimijoen valuma-alueen hankkeet
Loimijoki kuljettaa Kokemäenjokeen noin 40 % sen ravinne- ja kiintoaineskuormituksesta. KVVY ry koordinoi myös Loimijoen vesienhoitotyötä, jonka tavoitteena on koota alueen toimijat vesienhoitotyön tueksi, lisätä kunnostustoimien toteutusta ja viestiä aktiivisesti vesien tilasta sekä sen eteen tehtävistä toimista (https://kvvy.fi/yhdistys/loimijoki/). Alueen kunnat ovat sitoutuneet vesienhoitotyön tukemiseen tuleviksi vuosiksi yhdistyksen laatiman toimintasuunnitelman mukaisesti. Kunnostustoimenpiteiden toteuttamiseen haetaan resursseja hankerahoituksista.4