Merialueiden tilan parantamisessa keskeisessä roolissa on valuma-alueelta tulevan hajakuormituksen vähentäminen.
Kokkolan edustalla on vesistötarkkailua toteutettu yhteistarkkailuna jo vuodesta 1975 ja Pietarsaaren edustalla 1980-luvun alkupuolelta. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry koordinoi ja raportoi tarkkailuja nykyisellään. Pietarsaaren edustan vuoden 2020 raportissa kuvataan kuormitusta, vedenlaatua, pohjaeläimiä, vesikasvillisuutta, kalastoa ja kalastusta sekä muita alueen tarkkailuja (Mykrä & Jutila 2021a). Vastaavasti Kokkolan edustan merialueen tarkkailussa vuodelta 2020 kuvataan kuormitusta, vedenlaatua, pohjaeläimiä, merialueen ekologista tilaa, kalastusta, syväsataman täyttöalueen sekä pitkäaikaistoksisuuden tarkkailua (Mykrä & Jutila 2021b).
Perämeren vähäsuolaisuus, ulkomerelläkin vain n. 3,5 – 4 ‰, rajoittaa lajien esiintymistä: rakkohaurua (Fucus vesiculosus) ei tavata ja itämerensimpukka (Limecola balthica) on suolaisuusvaatimuksensa alarajalla. Merialueen virtaukset ovat pääsääntöisesti kohti pohjoista. Maankohoaminen vaikuttaa rantaviivaa muokaten.
Kokkolan edustan merialuetta kuormittavat yhteistarkkailussa mukana olevat Kokkolan suurteollisuusalueen (KIP) teollisuuslaitokset sekä Kokkolan Vesi ja Kokkolan Satama Oy. Teollisuusalueen happea kuluttava jätevesikuormitus on vähentynyt 1990-luvusta alkaen aina 2010 asti voimakkaasti. Hajakuormitusta tulee merialueelle alueen kaakkoisosaan laskevan Perhonjoen, Kaustarinlahteen laskevan Suntin ja Ykspihlajanlahdelle purkautuvan Öjanjärven makeavesialtaan kautta sekä lähivaluma-alueen pienempien purojen mukana (Kuva 1). Merkittävä osa niin Kokkolan kuin Pietarsaarenkin merialueen ravinnekuormituksesta on peräisin peltoviljelystä, karjataloudesta, metsätaloudesta, turkis- ja turvetuotannosta sekä haja-asutuksesta. Vedenlaadun seurantaan perustuvien laskelmien perusteella Perhonjoen merialueelle tuoma fosfori- ja rautavirtaama on huomattavasti jätevesikuormitusta suurempaa. Typpikuormituksesta yleensä noin kolme neljäsosaa tulee Perhonjoesta ja neljäsosa jätevesistä. Teollisuusalueen happea kuluttava jätevesikuormitus on vähentynyt 1990-luvusta alkaen aina 2010 asti voimakkaasti.
Perhonjoki ja Sunti sijaitsevat osittain happamilla sulfaattimailla, joista huuhtoutuu happamuusjaksojen aikana jokeen myös suuri määrä metalleja (Airiola ym. 2016). Perhonjoen vesien mukana mereen kulkeutuu esimerkiksi yli nelinkertainen määrä nikkeliä ja puolitoistakertainen määrä sinkkiä verrattuna teollisuuden jätevesikuormaan. Sinkin osalta ero jätevesiin on todellisuudessa vielä suurempi, sillä iso osa teollisuuden sinkkikuormasta on peräisin jäähdytysvetenä käytettävästä merivedestä.
Perhonjoen vesien vaikutus Kokkolan edustalle vaihtelee muun muassa vuodenaikojen ja tuulen suunnan mukaan. Kokkolan edustalle laaditun virtausmallin (Lauri 2021) perusteella Perhonjoen vedet kulkeutuvat avovesiaikana pääasiassa koilliseen eli tarkkailualueesta poispäin. Pohjoistuulilla vesiä päätyy jossakin määrin myös Kokkolan suuntaan. Avovesiaikana sekoittumisolosuhteet ovat Kokkolan edustalla hyvät, joten ajoittain ravinnepitoisuudet kuvastavat jopa erinomaista vedenlaatua.
Pietarsaaren edusta on Kokkolan edustaa selväsi sokkeloisempaa, ja aivan rannikon läheistä aluetta voidaan luonnehtia jopa suistomaiseksi. Ulkosaaristossa on eroosiopohjia ja sisäsaaristossa pehmeitä sedimentaatiopohjia. Järvi- ja jätevesien purkualueilla on liejua. Ravinnepitoisuudet ovatkin Pietarsaaren edustalla yleensä Kokkolan edustaa korkeampia, osittain siitäkin syystä, että veden vaihtuvuus ei ole yhtä hyvä kuin avoimella Kokkolan edustalla. Pietarsaaren merialueen vedenlaatuun vaikuttavat lähivaluma-alueen teollisuuden (mm. UPM, BillerudKorsnäs ja OSTP) sekä yhdyskuntien jäte- ja jäähdytysvesien lisäksi oleellisesti Luodon–Öjan makeavesialtaan kautta tulevat laajan valuma-alueen humuspitoiset, ravinteikkaat ja ajoittain happamat vedet. Näitä vesiä tuovat muun muassa Ähtävän-, Kruunupyyn-, Purmon- ja Kovjoki.
Uusimmassa, vuosina 2012-2017 kerättyyn aineistoon perustuvassa, pintavesien ekologisen tilan arviossa (2019) vesimuodostumat Kokkolan edusta, Luodon saaristo, Tankar ja Kälviä–Kokkola ovat kaikki tyydyttävässä ekologisessa tilassa (Vesikartta 31.3.2021). Pietarsaaren edustan vesimuodostuma on luokiteltu välttäväksi ja Luodon saariston ja Kallanin vesimuodostumat tyydyttäväksi. Uudenkaarlepyyn ulkoinen merialue on hyvässä ekologisessa tilassa (Vesikartta 2021). Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on aktiivisesti mukana tuottamassa aineistoa, levittämässä tietoa ja kehittämässä luokitusjärjestelmiä. Helmikuussa 2021 järjestettiinkin Etelä-Pohjanmaan ELY:n kanssa rannikkoseminaari, joka saavutti suuren suosion.
Pietarsaaren edustan 35-vuotisen seurannan aikana lähivaluma-alueen teollisuudesta ja yhdyskunnista tulevat päästöt ovat vähentyneet voimakkaasti aina 2000-luvun alkuun (Kuva 2), mutta Luodonjärven kautta kaukovaluma-alueelta tuleva kuormitus on lisääntynyt. Tämä näkyy myös kaukovaluma-alueelta tulevia vesiä kuvaavan Luodonjärven Hästgrundetin (L6A) kokonaisfosforipitoisuuksissa, jotka ovat koko ajan olleet korkealla tasolla, mutta viime vuosina edelleen nousseet.
Merialueen näytepisteillä havaitaan 1980-luvun puolivälistä laskeva fosforipitoisuus (Kuva 3). Laskevan trendin on merialueen näytepisteellä P54 katkaissut kolme nousujaksoa, jotka alkoivat 1985, 1998 ja 2012. Fosforipitoisuuksien kohoaminen korreloi positiivisesti Luodonjärven suurten vuosittaisten valuntojen ja fosforivirtaaminen kanssa. Vaikutukset korostuvat suurten virtaamien aikana, jolloin Luodon-Öjanjärvestä juoksutetaan vettä merialueelle. Kuivina kesinä, jolloin patoluukut pidetään pääosin kiinni ja vettä virtaa makeavesialtaasta vain kalateiden ja venesulkujen kautta, vallitsevat merialueella hyvinkin mereiset olosuhteet. Ruoppaukset ovat voineet nostaa ravinnepitoisuuksia 2015 paikkeilla, mutta niiden merkitys lienee kuitenkin vähäinen.
Pietarsaaren edustan klorofyllipitoisuus on reagoinut fosforipitoisuuden nousuun ja laskuun viiveellä. Fosforipitoisuuden nousu on saanut klorofyllin nousemaan jyrkemmin ja korkeammalle tasolle jokaisella kerralla (Kuva 4). Sieltä on kuitenkin heilahdellen tultu alas, muttei tasolle, joka vallitsi 1980-luvun alussa. Voi pohtia muutoksen syytä. Onko kasviplanktonyhteisö muuttunut? Klorofyllipitoisuuden aikaisempaa jyrkempi nousu saattaisi liittyä meren lämpenemiseen, josta raportoimme edellisessä Aquarius-lehdessä (Jutila & Mykrä 2020).
Sekä Pietarsaaren että Kokkolan merialueiden tarkkailuissa seuraamme meren tilaa ja kuormitusta ja pyrimme huomioimaan menetelmäkehityksen eli tavat, jolla saamme yhä paremmin tietoa meren tilasta. Jatkossa biologiset muuttujat sekä meriluonnon monimuotoisuus ja esimerkiksi vedenalaiset luontotyypit saanevat yhä enemmän roolia tarkkailuissa.
Merialueiden tilan parantamisessa keskeisessä roolissa on valuma-alueelta tulevan hajakuormituksen vähentäminen. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesipäästöjä ja niiden myötä kuormitusta on saatu pudotettua merkittävästi ja toivottavasti suotuisa kehitys jatkuu. Kuormituksen lähteet tulee tunnistaa aiempaa tarkemmin ja toimet kohdistaa pahimpiin kohteisiin. Maataloudessa esimerkiksi hyvä maan rakenteen säilyttäminen, säätösalaojitus, eritasokosteikot, kerääjäkasvit, ja metsätaloudessa laskeutusaltaat, virtaamansäätöpadot ja pintavalutuskentät ovat keinoja vähentää vesistökuormitusta. Turkis- ja turvetuotannossa ovat hyvät käytännöt ja toimet niin ikään tarpeen. Myös haja-asutuksen jätevesijärjestelmät tulee saada asianmukaiseen kuntoon.
Heli Jutila ja Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry
Lähteet:
- Airiola Susanna, Koivisto Anna-Maria, Mäenpää Eero (toim.), Mäensivu Merja, Pakkala Jukka, Teppo Anssi & Westberg Vincent 2016: Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021. – Raportteja 47.
- Aroviita J, Mitikka S & Vienonen (toim.) 2019: Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 37/2019. 114 s.
- Jutila Heli & Mykrä Marjut 2020: Ilmastonmuutos näkyy Pohjanmaalla meriveden lämpötilassa, jäissä, tulvissa sekä lajistossa. – Aquarius, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n tiedotuslehti. s. 18-19.
- Lauri Hannu 2015: Kokkolan edustan merialueen virtausmalli. – Raportti 9.3.2015.
- Mykrä Marjut & Jutila Heli 2021a: Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun vuoden 2020 tulokset. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 31. 47 s + 13 liitettä. Pietarsaari.
- Mykrä Marjut & Jutila Heli 2021b: Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset 2020. – Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 30. 66 s + 13 liitettä. Pietarsaari.
- Vesikartta 31.3.2021