Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään yleensä kiinteistöllä, mutta mikäli viemäriverkosto on lähellä, kannattaa siihen liittymisen mahdollisuus selvittää!

Liittyminen viemäriverkostoon

Viemäriverkostoon liittymisen etuja:

  • Kuormitus siirretään pois omalta tontilta, jopa pois koko kyläalueelta ja läheisistä vesistöistä
  • Jäteveden puhdistus tapahtuu isommassa yksikössä, jossa on ammattilaishuoltohenkilökuntaa ja hyvä puhdistustulos
  • Viemäriputken lisäksi usein mahdollisuus myös puhtaaseen veteen sekä useissa vesihuolto-osuuskuntahankkeissa myös kuitukaapeliin
  • Huoltotyöt liittyvät tonttijohdon ja mahdollisen pumppaamon ylläpitoon, ei niinkään puhdistusprosessien valvomiseen

Viemäriverkostoja on yleensä suuremmissa taajamissa, asemakaavoitetuilla alueilla sekä joillakin kylillä. Viemäriverkostoon liittymismahdollisuudesta voi tiedustella omalta kunnalta. Useilla kunnilla on myös vesihuollon kehittämissuunnitelmia, joista käy ilmi mm. mille alueille vesi- ja viemäriverkostoa ollaan kunnan toimesta laajentamassa ja missä asukkaat voivat omatoimisesti, vapaaehtoisuuteen pohjaten, laajentaa verkostoa esimerkiksi vesihuolto-osuuskuntana. Viemäriverkoston rakentaminen tulee kiinteistökohtaista järjestelmää edullisemmaksi, mikäli asutusta tai liittyjiä on riittävän tiheästi suhteessa rakentamiskuluihin, jotka taas riippuvat maaston ominaisuuksista. Nyrkkisääntönä voidaan pitää vähintään viisi liittyjää kilometriä kohden, tai 20 neliökilometriä kohden.

Omatoiminen verkoston rakentaminen vesihuolto-osuuskuntana

Vesihuolto-osuuskunta on jäsenistönsä vesihuollon järjestämistä varten perustettu organisaatio. Osuuskunta voi olla väliaikainen tai pysyvä. Väliaikainen vesihuolto-osuuskunta on yleensä perustettu nopeuttamaan vesihuollon rakentamista alueelle ja sen elinikä voi olla 2-10 vuotta, jonka jälkeen toiminta jatkuu osana alueella toimivaa suurempaa laitosta. Pysyvä vesihuolto-osuuskunta toimii alueensa vesihuoltolaitoksena ja sillä voi olla myös oma puhdistamo ja vedenottamo. Puhdistamon rakentaminen saattaa vaatia ympäristöluvan ja vedenottamoon rakentamiseen ja ylläpitoon sekä talousveden toimittamiseen liittyy myös paljon velvoitteita. Mikäli vesihuolto-osuuskunta palvelee yli 50 henkilöä tai jätevettä tuotetaan yli 10 m3, tai sen verkostolle määritelty toiminta-alue, lasketaan se vesihuoltolaitokseksi.

Viemäriverkostoon liittymistä tai vesihuolto-osuuskuntahanketta miettiessä  kannattaa olla ensimmäiseksi yhteydessä kuntaan ja sen vesihuoltolaitokseen. Kunta auttaa arvioimaan hankkeen teknis-taloudelliset toteutusmahdollisuudet ja auttaa hankkeen eteenpäin viemisessä. Jos kunta tukee hanketta, kannattaa ottaa yhteyttä myös alueelliseen ELY-keskukseen, joka myöntää vesihuoltoavustuksia. Avustusta on mahdollista saada 10-30 % suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista. Avustuksen hakemiseen tarvitaan hakija (eli osuuskunta tulee olla perustettuna) ja yleissuunnitelma viemäröinnin toteuttamisesta. Kunnasta kannattaa kysyä tukea esimerkiksi yleissuunnitelman tekemiseen ja myös muita mahdollisia avustuksia. ELY-keskuksista ja kunnasta saa usein myös asiantuntija-apua.