Hoito ja huolto

Om = Omistaja voi itse suorittaa toimenpiteen
Am = Toimenpide vaatii ammattilaisen käyntiä
Kesto = Kuinka kauan toimenpide kestää
Krt/a = Kuinka monta kertaa vuodessa toimenpide on suositeltavaa suorittaa
(0,1 krt/a tarkoittaa kerran 10 vuodessa)

Maasuodattamossa puhdistus perustuu biologiseen toimintaan suodatushiekan pinnalla. Bakteerit ja pieneliöt käyttävät jäteveden sisältämää kuormitusta ravintonaan ja samalla jätevesi puhdistuu. Ajan mittaan suodatinhiekka ”kasvaa” tukkoon tai tukkeutuu jos suodattamoon pääsee kiintoainetta esim. saostusäiliöiden tyhjennysten laiminlyönnin takia.

Öljyt, maalit ja liuottimet ym. kemikaalit ovat jätevettä puhdistaville bakteereille tappavia aineita. Kestää aikansa ennen kuin suodattamo toipuu eikä se tänä aikana täytä asetuksen puhdistusvaatimuksia. Bakteereille myrkyllisten aineiden (esim. kloori, kodin putkimies, rasvanpoistajat, vahvat pesuaineet) käyttöä on syytä välttää eikä mitään liuottimia, öljyjä, maaleja saa laittaa viemäriin. Liuottimet, öljyt, maalit ym. tulee toimittaa suljetussa astiassa asiallisesti merkittynä ongelmajätteiden keräyspisteeseen.

Käyttö ja huolto

• Imeytysputkiston puhdistus vähintään 10 vuoden välein.
• Maasuodattamon ylitse ei saa kulkea ajoneuvoilla edes talvella.
• Maasuodattamon päältä ei saa poistaa lunta talvella.
• Pitkäjuurisia kasveja tai puita ei saa olla maasuodattamon välittömässä läheisyydessä.
• Tuuletuksen tarkkailu tuuletusputkista ja jakokaivosta.
  • Tuuletusputket suorassa ja riittävän korkealla ettei esim. lumi tuki niitä.
  • Putkissa hatut, jotka mahdollistavat ilman esteettömän kulun puhdistamoon, mutta estävät kuitenkin roskien pääsyn putkiin (U-muotoinen putken pää hyvä).
  • Ei voimakasta hajua edes putkien läheisyydessä.
  • Ei lainkaan hajua yli 10 metrin päässä tuuletusputkista.
• Imeytymisen tarkkailu jakokaivosta ja tuuletusputkien kautta.
  • Veden tulee virrata tasaisesti kaikkiin putkiin.
  • Vesi ei saa seistä putkissa, eikä täyttää putkia kokonaan.

Toiminta vikatilanteissa

• Jos vesi viipyy putkissa tavallista pitempään ilman syytä (rankkasade, kevättulva).
  • Tarkista onko maanpinnan muoto muuttunut kentällä, syynä voi olla esim. roudan nostamat putket tai putken luhistuminen.
  • Imeytysputkistossa on tukos tai suodatuskerros on tukkeutunut.
  • Tarkista puhdistamo huolellisesti kaikkialta. Jos pienet korjaukset eivät auta, on puhdistamo ylikuormitettu tai alimitoitettu ja näin ollen vaatii uusimista.
  • Jos muutoksia ei ole, voi putket huuhdella tuuletusputken kautta jakokaivoon.
  • Huuhdeltaessa on jakokaivosta poistettava huuhteluveden mukana tuoma aines.
  • Täysin toimintakelvoton puhdistamo on uusittava kokonaan.

Saostussäiliö

Monet kiinteistökohtaiset puhdistusmenetelmät vaativat esikäsittelymenetelmäkseen toimivan saostussäiliön (sakokaivo). Saostussäiliössä jäteveden kiinteä aines laskeutuu pohjalle ja vettä kevyemmät aineet, kuten rasva, nousevat pinnalle muodostaen lietettä. Selkeytynyt jätevesi johdetaan seuraavaan käsittelyvaiheeseen. Kiinteän aineksen joutumista jatkokäsittelyyn on vältettävä, sillä se lyhentää paljon esim. maaperäkäsittelyn ikää.

Käyttö ja huolto

• Rakenteiden ja kunnon tarkistus vähintään kymmenen vuoden välein.
• Saostussäiliöiden täyttymistä on seurattava säännöllisesti.
• Saostussäiliöt on tyhjennetään vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin.
  • Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastetaan säiliön kunto silmämääräisesti (esim. halkeamat, painumat).
  • Samalla tarkastetaan lähtevien putkien T-haarojen oikea asema.
  • Tyhjennyksen jälkeen tarkkaillaan säiliön seinämiä sisäänpäin tulevan vuodon varalta.
  • Säiliö täytetään puhtaalla vedellä tyhjennyksen jälkeen.
  • Vedenpinnan korkeutta seurataan jonkin aikaa, jotta huomataan jos säiliö vuotaa ulospäin.
• Tarkastuksissa havaitut viat ja puutteet kirjataan käyttöpäiväkirjaan ja korjataan mahdollisimman pian.

Täyttymisen seuranta (jos ei täyttymishälytintä)

• Lietteen kertymistä säiliöön seurataan kerran kuukaudessa säiliön ensimmäisen osan takaseinän vierestä.
  • Pitkän kepin toisen päähän kierretään harsoa, esim. säiliön pohjan ja poistoputken välisen korkeuden matkalle
  • Keppi lasketaan varovasti säiliön pohjalle ja kierretään pari kertaa rauhallisesti
  • Keppi nostetaan varovasti ylös ja mitataan lietteen paksuus
    -> Säiliö on tyhjennettävä viimeistään silloin, kun lietteen pinta on 10 cm:n päässä poistoputken T-haaran alareunasta.

Toiminta vikatilanteissa

• Saostussäiliöt haisevat voimakkaasti.
  • Saostussäiliöiden tuuletusta ei ole järjestetty tai tuuletusputki on tukossa.
  • Tarkista, että saostussäiliöiden tuuletus on johdettu talon katolle. Jos näin on, tarkistetaan tuuletusputkien kunto sekä mahdolliset tukokset. Tarvittaessa tuuletusputkea jatketaan korkeammaksi. Tarkista myös, ettei tuuletusputkessa ole alipaineventtiiliä.
• WC:tä huuhdeltaessa vedenpinta nousee normaalia korkeammalle WC-istuimessa ja tulee ilmakuplia.
  • Saostussäiliön tuuletusputki tai tuloviemäri on tukossa.
  • Tarkistetaan tuuletusputken kunto. Jos ilmanvaihto on esteetön, niin todennäköisin syy on tällöin tuloviemärin tukkeutuminen. Rassaa tuloviemäri auki tai ota yhteyttä huoltoliikkeeseen.
• Saostussäiliön viimeiseen osastoon muodostuu runsaasti pintalietettä.
  • Kuormitus on hetkellisesti noussut.
  • Saostussäiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa lisättävä tyhjennyskertoja. Jos ongelmat ovat jatkuvia on säiliö väärin mitoitettu ja se on uusittava.
• Vedenpinta saostussäiliössä on selvästi alempana, kuin lähtöputkien alapinta.
  • Saostussäiliö vuotaa.
  • Vuotokohta on selvitettävä, ja miten vuotokohta on syntynyt. Vuotokohta on tiivistettävä tai säiliö vaihdettava uuteen. Ota yhteyttä huoltoliikkeeseen ja mm. selvitä säiliön takuuehdot.

Jakokaivo

Jakokaivo jakaa veden tasaisesti kenttään virtaussäätimen avulla reiällisten imeytysputkien kautta. Tasainen veden jakautuminen on tärkeää sillä näin kuormitetaan kenttää tasaisesti ja vaikutetaan kentän ikään.

Käyttö ja huolto

• Jakokaivo tarkastetaan aina saostussäiliöiden tyhjennyksen yhteydessä, kuitenkin vähintään kahdesti vuodessa esim. keväällä ja syksyllä.
• Jakokaivosta tarkastetaan, että sen pohjalle ei ole kertynyt lietettä.
  • Liete on poistettava jakokaivosta välittömästi.
  • Jos jakokaivoon kertyy lietettä, saostussäiliöiden tyhjennyksiä on lisättävä.
  • Pintalietettä ei saa koskaan olla jakokaivossa.
• Tulevien ja lähtevien putkien asennot ja korkeudet tarkastetaan.
  • Muutosten syyt on aina tutkittava.
  • Havaitut viat on korjattava mahdollisimman pian.
• Tarkastuksen yhteydessä jakokaivo kannattaa pestä tai ainakin huuhdella puhtaalla vedellä.
• Jakomekanismi/virtaussäätimet pestään ja tarkastetaan.
  • Säädetään valmistajan ohjeen mukaan.

Toiminta vikatilanteissa

• Jakokaivoon muodostuu lietettä.
  • Saostussäiliöiden tyhjennys on tekemättä tai saostussäiliöt on liian pienet.
  • Saostussäiliöt tulee tyhjentää huolto-ohjeen mukaisesti. Tyhjennä jakokaivo lietteestä, ettei kiintoaines tuki imeytysputkistoa. Tarkista myös ylikuormituksen syy, voiko esimerkiksi vuotovesiä päästä saostussäiliöön. Selvitä suunnittelijan kanssa saostussäiliön koon riittävyys kyseiseen kohteeseen.
• Jakokaivon veden pinta ei ole tasainen. Jätevesi kuormittaa jotain imeytysputkea toista enemmän.
  • Jakokaivo on kallistunut esim. roudan vaikutuksesta.
  • Jakokaivon virtaussäätimiä tai saostussäiliön sisään rakennettuja virtaussäätimiä ei ole säädetty.
  • Jos jakokaivo on kallistunut paljon, se täytyy nostaa ylös ja asentaa huolellisesti uudelleen. Virtaussäätimet säädetään niin, että jokaiseen imeytysputkeen virtaa saman verran jätevettä.
• Jäteveden pinta nousee normaalia korkeammalle saostussäiliössä ja jakokaivossa.
  • Imeytysputkistossa tai jakokaivossa on tukos tai imeytyskerros on tukkeutunut. Imeytys on rakennettu vettä huonosti läpäisevälle maalle.
  • Tyhjennä saostussäiliöt ja jakokaivot sekä huuhtele imeytysputket. Jos ongelma ei poistu, imeytyskenttä on tukossa ja se on kaivettava auki. Huonosti vettä läpäisevälle maalle on rakennettava suodatinkenttä.

Kokoomaputkisto

Esikäsitelty jätevesi suodatetaan maasuodattamossa suodatinkerroksen läpi, josta se johdetaan kokoomaputkiston ja kokoomakaivon kautta purkupaikkaan.

Käyttö ja huolto sekä toiminta vikatilanteissa

• Tuuletuksen tarkkailu tuuletusputkien ja kokoomakaivon kautta, kuten maasuodattamossa.
• Kokoomaputkista tulevan veden määrän tulee vastata suodattamoon tulleen veden määrää.
  • Jos vettä on enemmän, suodattimeen pääsee valumavesiä.
  • Jos vettä on vähemmän, vettä karkaa maaperään eli maasuodattamo ei ole maasuodattamo vaan imeyttämö. Maasuodattamoa ei ole eristetty vesitiiviisti esim. muovilla ympäröivästä maaperästä.
• Vesi ei saa seisoa kokoomaputkissa.
  • Mahdollista tukkeumaa voi huuhdella pois tuuletusputkien kautta, huuhtelu kannattaa aloittaa kokoomakaivon kautta.
  • Kokoomakaivoon tuleva liete pitää poistaa, sitä mukaan, kun sitä kaivoon tulee.
  • Jos huuhtelu ei auta, on putki poikki tai painunut kasaan.
  • Suodatin on tarvittaessa kaivettava auki ja vaihdettava putket

  Kokoomaputket tyhjät

  • Jos vain tilapäisesti, saattaa johtua suuresta vedenmäärän vaihtelusta.
  • Jos jatkuvasti, imeytettävä vesi karkaa suodattimesta maaperään. Tällöin suodatin on kaivettava auki ja uusittava eristekalvo eli käytännössä koko suodatin.
  • Jos kokoomaputket ovat tyhjät ja imeytysputkissa on vettä, suodatinkerros on tukossa ja vaatii massan vaihdon eli käytännössä koko suodatin on uusittava.

Kokoomakaivo

Kokoomakaivo asennetaan suodatinkerroksen läpi tulevien vesien kokoamista varten, jolloin voidaan tarkistaa toimiiko kenttä tasaisesti ja miten vedet puhdistuvat. Lisävarusteena kokoomakaivoon tai sen jälkeen voidaan asentaa erilaisia suodatinjärjestelmiä jotka lisäävät puhdistustehoa. Kokoomakaivosta vedet johdetaan purkupaikkaan.

Käyttö ja huolto

• Kokoomakaivoon suodattamosta tulevan veden laatua tulee seurata säännöllisesti
• Oikein toimivasta suodattamosta tuleva vesi on
  • Väritöntä ja kirkasta.
  • Lievä jäteveden haju.
  • Jos suodattamossa käytetään fosforia sitovaa ainesta, saattaa väri olla poikkeava.
• Kokoomakaivosta voi ottaa näytteen myös veden laboratoriotutkimuksia varten.
• Kokoomakaivon pohjalle kertyvä liete poistetaan.
• Kokoomakaivosta lähtevä purkuputki on pidettävä auki.
  • Purkuputki on tarvittaessa pystyttävä huuhtelemaan.
  • Putki ei saa jäätyä talvella umpeen.
  • Purkuputken pää tulee sijoittaa esimerkiksi kivipesään hygienia- ja eläinhaittojen estämiseksi.

Toiminta vikatilanteissa

• Kokoomakaivossa oleva vesi on sameaa ja se haisee
  • Puhdistamo ei toimi kunnolla. Maasuodattamoa ei ole rakennettu ohjeiden mukaisesti, esimerkiksi hiekan raekoko ja kiviaineskerrosten paksuudet ovat väärät, putkikaltevuudet ovat vääriä, yms.
  • Tarkista puhdistamo huolellisesti kaikkialta. Jos pienet korjaukset eivät auta, on puhdistamo uusittava kokonaan.
• Purkuputkea pitkin tulee vettä kokoomakaivoon
  • Purkuputken pää on veden alla.
  • Purkuputken paikkaa on muutettava.

Maahanimeyttämössä puhdistus perustuu biologiseen toimintaan maaperässä. Bakteerit ja pieneliöt käyttävät jäteveden sisältämää kuormitusta ravintonaan ja samalla jätevesi puhdistuu. Ajan mittaan maaperä ”kasvaa” tukkoon tai tukkeutuu jos imeyttämöön pääsee kiintoainetta esim. saostusäiliöiden tyhjennysten laiminlyönnin takia.

Öljyt, maalit ja liuottimet ym. kemikaalit ovat jätevettä puhdistaville bakteereille tappavia aineita. Kestää aikansa ennen kuin imeyttämö toipuu eikä se tänä aikana täytä lainsäädännön puhdistusvaatimuksia. Bakteereille myrkyllisten aineiden (esim. kloori, kodin putkimies, rasvanpoistajat, vahvat pesuaineet) käyttöä on syytä välttää eikä mitään liuottimia, öljyjä, maaleja saa laittaa viemäriin. Liuottimet, öljyt, maalit ym. tulee toimittaa suljetussa astiassa asiallisesti merkittynä ongelmajätteiden keräyspisteeseen.

Käyttö ja huolto

• Imeytysputkiston puhdistus vähintään 10 vuoden välein.
• Imeytyskentän tai -ojaston ylitse ei saa kulkea ajoneuvoilla edes talvella.
• Imeytyskentän päältä ei saa poistaa lunta talvella.
• Pitkäjuurisia kasveja tai puita ei saa olla imeytyksen välittömässä läheisyydessä.
• Tuuletuksen tarkkailu tuuletusputkista ja jakokaivosta.
  • Tuuletusputket suorassa ja riittävän korkealla ettei esim. lumi tuki niitä.
  • Putkissa hatut, jotka mahdollistavat ilman esteettömän kulun puhdistamoon, mutta estävät kuitenkin roskien pääsyn putkiin (U-muotoinen putken pää hyvä).
  • Ei voimakasta hajua edes putkien läheisyydessä.
  • Ei lainkaan hajua yli 10 metrin päässä tuuletusputkista.
• Imeytymisen tarkkailu jakokaivosta ja tuuletusputkien kautta.
  • Veden tulee virrata tasaisesti kaikkiin putkiin.
  • Vesi ei saa seistä putkissa, eikä täyttää putkia kokonaan.

Toiminta vikatilanteissa

• Jos vesi viipyy putkissa tavallista pitempään ilman syytä (rankkasade, kevättulva).
  • Tarkista onko maanpinnan muoto muuttunut kentällä, syynä voi olla esim. roudan nostamat putket tai putken luhistuminen.
  • Imeytysputkistossa on tukos tai imeytyskerros on tukkeutunut.
  • Imeytys on rakennettu savi- tai muulle vettä imemättömälle maalle.
  • Tarkista puhdistamo huolellisesti kaikkialta. Jos pienet korjaukset eivät auta, on puhdistamo ylikuormitettu tai alimitoitettu ja näin ollen vaatii uusimista.
  • Jos muutoksia ei ole, voi putket huuhdella tuuletusputken kautta jakokaivoon.
  • Huuhdeltaessa on jakokaivosta poistettava huuhteluveden mukana tuoma aines.
  • Täysin toimintakelvoton puhdistamo on uusittava kokonaan.
• Imeyttämön toimivuuden tarkistaminen (VAIN jos muuta syytä veden seisomiseen putkissa ei ole löytynyt).
  • Tee esim. rautakangella reikä maahan noin 1 metrin päähän imeytysputkesta.
  • Reiän on ulotuttava 20 senttiä imeytysputkea alemmas.
  • Imeytys toimii jos reiässä ei ole vettä.
  • Jos reiässä on vettä, on kenttä tai ojasto tukossa ja imeyttämö täytyy uusia.
  • Reiän aiheuttamat vauriot suodatinkankaaseen ja lämmöneristeeseen tulee korjata.

Saostussäiliö

Monet kiinteistökohtaiset puhdistusmenetelmät vaativat esikäsittelymenetelmäkseen toimivan saostussäiliön (sakokaivo). Saostussäiliössä jäteveden kiinteä aines laskeutuu pohjalle ja vettä kevyemmät aineet, kuten rasva, nousevat pinnalle muodostaen lietettä. Selkeytynyt jätevesi johdetaan seuraavaan käsittelyvaiheeseen. Kiinteän aineksen joutumista jatkokäsittelyyn on vältettävä, sillä se lyhentää paljon esim. maaperäkäsittelyn ikää.

Käyttö ja huolto

• Rakenteiden ja kunnon tarkistus vähintään kymmenen vuoden välein.
• Saostussäiliöiden täyttymistä on seurattava säännöllisesti.
• Saostussäiliöt tyhjennetään vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin.
  • Tyhjennyksen yhteydessä tarkastetaan säiliön kunto silmämääräisesti (esim. halkeamat, painumat).
  • Samalla tarkastetaan lähtevien putkien T-haarojen oikea asema.
  • Tyhjennyksen jälkeen tarkkaillaan säiliön seinämiä sisäänpäin tulevan vuodon varalta.
  • Säiliö täytetään puhtaalla vedellä tyhjennyksen jälkeen.
  • Vedenpinnan korkeutta seurataan jonkin aikaa, jotta huomataan jos säiliö vuotaa ulospäin.
• Tarkastuksissa havaitut viat ja puutteet kirjataan käyttöpäiväkirjaan ja korjataan mahdollisimman pian.

Täyttymisen seuranta (jos ei täyttymishälytintä)

• Lietteen kertymistä säiliöön seurataan kerran kuukaudessa säiliön ensimmäisen osan takaseinän vierestä.
  • Pitkän kepin toisen päähän kierretään harsoa, esim. säiliön pohjan ja poistoputken välisen korkeuden matkalle
  • Keppi lasketaan varovasti säiliön pohjalle ja kierretään pari kertaa rauhallisesti
  • Keppi nostetaan varovasti ylös ja mitataan lietteen paksuus
    -> Säiliö on tyhjennettävä viimeistään silloin, kun lietteen pinta on 10 cm:n päässä poistoputken T-haaran alareunasta.

Toiminta vikatilanteissa

• Saostussäiliöt haisevat voimakkaasti.
  • Saostussäiliöiden tuuletusta ei ole järjestetty tai tuuletusputki on tukossa.
  • Tarkista, että saostussäiliöiden tuuletus on johdettu talon katolle. Jos näin on, tarkistetaan tuuletusputkien kunto sekä mahdolliset tukokset. Tarvittaessa tuuletusputkea jatketaan korkeammaksi. Tarkista myös, ettei tuuletusputkessa ole alipaineventtiiliä.
• WC:tä huuhdeltaessa vedenpinta nousee normaalia korkeammalle WC-istuimessa ja tulee ilmakuplia.
  • Saostussäiliön tuuletusputki tai tuloviemäri on tukossa.
  • Tarkistetaan tuuletusputken kunto. Jos ilmanvaihto on esteetön, niin todennäköisin syy on tällöin tuloviemärin tukkeutuminen. Rassaa tuloviemäri auki tai ota yhteyttä huoltoliikkeeseen.
• Saostussäiliön viimeiseen osastoon muodostuu runsaasti pintalietettä.
  • Kuormitus on hetkellisesti noussut.
  • Saostussäiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa lisättävä tyhjennyskertoja. Jos ongelmat ovat jatkuvia on säiliö väärin mitoitettu ja se on uusittava.
• Vedenpinta saostussäiliössä on selvästi alempana, kuin lähtöputkien alapinta.
  • Saostussäiliö vuotaa.
  • Vuotokohta on selvitettävä, ja miten vuotokohta on syntynyt. Vuotokohta on tiivistettävä tai säiliö vaihdettava uuteen. Ota yhteyttä huoltoliikkeeseen ja mm. selvitä säiliön takuuehdot.

Jakokaivo

Jakokaivo jakaa veden tasaisesti kenttään virtaussäätimen avulla reiällisten imeytysputkien kautta. Tasainen veden jakautuminen on tärkeää sillä näin kuormitetaan kenttää tasaisesti ja vaikutetaan kentän ikään.

Käyttö ja huolto

• Jakokaivo tarkastetaan aina saostussäiliöiden tyhjennyksen yhteydessä, kuitenkin vähintään kahdesti vuodessa esim. keväällä ja syksyllä.
• Jakokaivosta tarkastetaan, että sen pohjalle ei ole kertynyt lietettä.
  • Liete on poistettava jakokaivosta välittömästi.
  • Jos jakokaivoon kertyy lietettä, saostussäiliöiden tyhjennyksiä on lisättävä.
  • Pintalietettä ei saa koskaan olla jakokaivossa.
• Tulevien ja lähtevien putkien asennot ja korkeudet tarkastetaan.
  • Muutosten syyt on aina tutkittava.
  • Havaitut viat on korjattava mahdollisimman pian.
• Tarkastuksen yhteydessä jakokaivo kannattaa pestä tai ainakin huuhdella puhtaalla vedellä.
• Jakomekanismi/virtaussäätimet pestään ja tarkastetaan.
  • Säädetään valmistajan ohjeen mukaan.

Toiminta vikatilanteissa

• Jakokaivoon muodostuu lietettä.
  • Saostussäiliöiden tyhjennys on tekemättä tai saostussäiliöt on liian pienet.
  • Saostussäiliöt tulee tyhjentää huolto-ohjeen mukaisesti. Tyhjennä jakokaivo lietteestä, ettei kiintoaines tuki imeytysputkistoa. Tarkista myös ylikuormituksen syy, voiko esimerkiksi vuotovesiä päästä saostussäiliöön. Selvitä suunnittelijan kanssa saostussäiliön koon riittävyys kyseiseen kohteeseen.
• Jakokaivon veden pinta ei ole tasainen. Jätevesi kuormittaa jotain imeytysputkea toista enemmän.
  • Jakokaivo on kallistunut esim. roudan vaikutuksesta.
  • Jakokaivon virtaussäätimiä tai saostussäiliön sisään rakennettuja virtaussäätimiä ei ole säädetty.
  • Jos jakokaivo on kallistunut paljon, se täytyy nostaa ylös ja asentaa huolellisesti uudelleen. Virtaussäätimet säädetään niin, että jokaiseen imeytysputkeen virtaa saman verran jätevettä.
• Jäteveden pinta nousee normaalia korkeammalle saostussäiliössä ja jakokaivossa.
  • Imeytysputkistossa tai jakokaivossa on tukos tai imeytyskerros on tukkeutunut. Imeytys on rakennettu vettä huonosti läpäisevälle maalle.
  • Tyhjennä saostussäiliöt ja jakokaivot sekä huuhtele imeytysputket. Jos ongelma ei poistu, imeytyskenttä on tukossa ja se on kaivettava auki. Huonosti vettä läpäisevälle maalle on rakennettava suodatinkenttä.

Laitevalmistaja toimittaa laitepuhdistamon hankinnan yhteydessä yksityiskohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet puhdistamolle. Ohjeita tulee noudattaa huolellisesti.

Laitepuhdistamo on erityisen herkkä häiriöille ja prosessin hallinta yhden kiinteistön pienillä jätevesimäärillä haastavaa. Öljyt, maalit, liuottimet ja esim. ”Kodin putkimies” tappavat jo pieninä määrinä puhdistamon biologisen toiminnan eikä puhdistamo enää täytä asetettuja puhdistusvaatimuksia. Nopein tapa laitepuhdistamon elvyttämiseen on tyhjentää puhdistamo ja hakea toiselta jätevedenpuhdistamolta aktiivilietettä. Aktiiviliete kaadetaan laitepuhdistamon prosessisäiliöön, jolloin prosessi käynnistyy uudelleen nopeammin. Puhdistamo ei toimi ilman sähköä, joten jokaisen lyhyenkin sähkökatkoksen jälkeen on varmistettava, että prosessi käynnistyy uudelleen. Myös pitkät käyttämättömyysjaksot (esim. lomat) ovat haitaksi puhdistamon toiminnalle.

Käyttö ja huolto

• Aina on ensisijaisesti noudatettava laitevalmistajan ohjeita
• Kaikki huoltotoimet tulee kirjata käyttöpäiväkirjaan
• Prosessin toimivuuden tarkastus kerran viikossa
  • Ei voimakasta hajua
  • Ohjauskeskuksen tietojen tarkastus
  • Kemikaalin määrän tarkastus
  • Puhdistetun jäteveden laadun tarkastus (vesi kirkasta, hajutonta, ei kiintoainetta)
  • Sähköt toimii, sulakkeet ja lamput ehjiä
• Puhdistamon tekniikan tarkastus kerran viikossa
  • Pumput toimii ja vesi virtaa niin kuin pitääkin
  • Ilmastus ja kemikaalin syöttö toimii
  • Puhdistamon kansien lukitseminen tarkastuksen jälkeen
• Ylijäämälietteen poisto laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti
  • Lietteen laadun ja määrän selvitys aktiivilietteen laskeutuvuuskokeella
  • Aktiivilietettä ei saa poistaa prosessisäiliöstä
• Kemikaalin lisäys laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti
  • Käytettävä suojakäsineitä ja pestävä lopuksi kädet
  • Kemikaali säilytettävä lukitussa tilassa
• Purkuputken pään tarkistus ja puhdistaminen
• Huoltoliikkeen tekemä huolto kerran vuodessa
• Kymmenen vuoden välein laajempi puhdistamon rakenteiden ja tiiveyden tarkastus

Huoltoliikkeen kerran vuodessa suorittama vuosihuolto ei vapauta puhdistamon omistajaa puhdistamon viikoittaisesta seurannasta ja hoidosta.

Aktiivilietteen laskeutuvuuskoe tutkii lietteen ominaisuuksia. Kuva: Jari Männynsalo

Aktiivilietteen laskeutuvuuskokeen avulla selvitetään lietteen määrää ja laatua sekä kontrolloidaan ylijäämälietteen poistotarvetta. Laskeutuvuuskoetta varten prosessisäiliöstä otetaan vettä ilmastusprosessin loppuvaiheessa, jolloin vesi säiliössä on kunnolla kiertänyt ja liete sekoittunut vesimassaan. Vettä otetaan litran vetoiseen mittalasiin tai läpinäkyvään lasi- tai muovipurkkiin ja näytteen annetaan laskeutua 30 minuuttia. Puolen tunnin laskeutuksen jälkeen elossa olevan aktiivilietteen tulisi olla selkeästi laskeutunut laskeutusastian pohjalle ja päälle tulisi jäädä selvä, kirkkaampi vesikerros. Terve aktiiviliete laskeutuu jo selvästi viiden minuutin kuluessa. Laskeutuvuus on tärkein lietteen laatua kuvaava ominaisuus.

Toimivan aktiivilietteen väri on suklaanruskeaa eikä näytteen tulisi juurikaan haista. Musta ja pahalle haiseva aktiiviliete on todennäköisesti kuollutta eikä kykene enää eloperäisen aineksen hajotukseen jätevedestä. Yleensä musta liete ei pitkänkään odottelun jälkeen laskeudu, vaan näyte on kauttaaltaan paksua liejua. Tällöin puhdistamon kaikki säiliöt tulee tyhjentää ja lisätä uutta, elävää aktiivilietettä prosessisäiliöön, jotta uusi tehokas mikrobikanta saadaan syntymään.

Jos lietettä on laskeutuksen jälkeen pohjalla yli puolet näytteen tilavuudesta, on säiliöiden tyhjennys ajankohtaista. Myös saostussäiliöistä tulisi lietteen määrä tarkistaa esim. kepillä kokeilemalla. Jos laskeutuvuuskokeessa lietteen määrä on yli puolet näyteastian tilavuudesta, saadaan saostussäiliöt tarkastamalla varmuus säiliöiden tyhjennystarpeesta. Jos esim. laskeutuvuuskokeen mukaan lietettä on liikaa, mutta saostussäiliöt ovat vielä melko tyhjät, voi ylijäämälietteen poistossa prosessisäiliöstä saostussäiliöihin olla ongelmia. Välttämättä laskeutuksen jälkeen ei muodostu kirkasta rajapintaa lietteen ja veden välille, jolloin lietteessä voi olla vääränlaista rihmamaista mikrobikasvustoa. Usein myös säiliön haju kertoo paljon prosessin toimivuudesta, voimakas paha haju voi viestiä esimerkiksi kuolleesta aktiivilietteestä, tukossa olevasta ilmastinsuuttimesta tai häiriöstä ilmastinpumpussa.

Laskeutuvuuskoe tulisi toteuttaa kerran kuukaudessa, jotta mahdollisiin lietteen määrästä ja esim. ilmastuksen vajaatoiminnasta aiheutuviin ongelmiin voidaan puuttua hyvissä ajoin ilman, että tarvitaan koko aktiivilietteen uusimista. Näin vältytään myös huomattavilta lisäkustannuksilta.

• vettä prosessisäiliöstä ilmastuksen loppuvaiheen aikana läpinäkyvään astiaan
• hajutesti -> terve liete ei haise
• annetaan laskeutua 30 min.
• terve liete laskeutuu nopeasti pohjalle, pinnalle jää kirkasta vettä
  • välissä selvä rajapinta
  • lietteen väri vaaleanruskeaa
  • kuollut liete mustaa, ei laskeudu
• jos lietettä laskeutuksen jälkeen lähes tai yli puolet -> säiliöiden tyhjennys ajankohtaista
• laskeutuvuuskoe suoritetaan kerran kuukaudessa

Umpisäiliöt toimivat jäteveden välivarastona, josta jätevesi kuljetetaan käsiteltäväksi kunnan hyväksymään paikkaan.

Käyttö ja huolto

• Jos käytössäsi ei ole täyttymishälytintä, tarkkaile säiliön täyttymistä silmämääräisesti tai käytä tylppäkärkistä mittakeppiä, joka ei vahingoita säiliötä.
• Säiliön tyhjennyksien yhteydessä on tarkistettava, ettei säiliössä ole vaurioita esim. repeämiä tai sisään painumisia.
• Säiliön täyttymistä osoittavan hälytinlaitteiston toiminnan tarkistus vuosittain.
• Umpisäiliön tyhjennyksen ajaksi hälyttimen anturi nostetaan pois säiliöstä ja huuhdellaan puhtaaksi.
• Vesitiiviyden ja käyttökelpoisuuden tarkistus vähintään 5 vuoden välein.

Toiminta vikatilanteissa

• Säiliö ei täyty kulutetun vesimäärän edellyttämällä tavalla (täyttyy nopeammin tai hitaammin kuin vedenkulutuksen mukaisesti laskettuna pitäisi).
  • Säiliö vuotaa

Monet kiinteistökohtaiset puhdistusmenetelmät vaativat esikäsittelymenetelmäkseen toimivan saostussäiliön (sakokaivo). Saostussäiliössä jäteveden kiinteä aines laskeutuu pohjalle ja vettä kevyemmät aineet, kuten rasva, nousevat pinnalle muodostaen lietettä. Selkeytynyt jätevesi johdetaan seuraavaan käsittelyvaiheeseen. Kiinteän aineksen joutumista jatkokäsittelyyn on vältettävä, sillä se lyhentää paljon esim. maaperäkäsittelyn ikää.

Käyttö ja huolto

• Rakenteiden ja kunnon tarkistus vähintään kymmenen vuoden välein.
• Saostussäiliöiden täyttymistä on seurattava säännöllisesti.
• Saostussäiliöt tyhjennetään vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin.
  • Tyhjennyksen yhteydessä tarkastetaan säiliön kunto silmämääräisesti (esim. halkeamat, painumat).
  • Samalla tarkastetaan lähtevien putkien T-haarojen oikea asema.
  • Tyhjennyksen jälkeen tarkkaillaan säiliön seinämiä sisäänpäin tulevan vuodon varalta.
  • Säiliö täytetään puhtaalla vedellä tyhjennyksen jälkeen.
  • Vedenpinnan korkeutta seurataan jonkin aikaa, jotta huomataan jos säiliö vuotaa ulospäin.
• Tarkastuksissa havaitut viat ja puutteet kirjataan käyttöpäiväkirjaan ja korjataan mahdollisimman pian.

Täyttymisen seuranta (jos ei täyttymishälytintä)

• Lietteen kertymistä säiliöön seurataan kerran kuukaudessa säiliön ensimmäisen osan takaseinän vierestä.
  • Pitkän kepin toisen päähän kierretään harsoa, esim. säiliön pohjan ja poistoputken välisen korkeuden matkalle
  • Keppi lasketaan varovasti säiliön pohjalle ja kierretään pari kertaa rauhallisesti
  • Keppi nostetaan varovasti ylös ja mitataan lietteen paksuus.
    -> Säiliö on tyhjennettävä viimeistään silloin, kun lietteen pinta on 10 cm:n päässä poistoputken T-haaran alareunasta.

Toiminta vikatilanteissa

• Saostussäiliöt haisevat voimakkaasti.
  • Saostussäiliöiden tuuletusta ei ole järjestetty tai tuuletusputki on tukossa.
  • Tarkista, että saostussäiliöiden tuuletus on johdettu talon katolle. Jos näin on, tarkistetaan tuuletusputkien kunto sekä mahdolliset tukokset. Tarvittaessa tuuletusputkea jatketaan korkeammaksi. Tarkista myös, ettei tuuletusputkessa ole alipaineventtiiliä.
• WC:tä huuhdeltaessa vedenpinta nousee normaalia korkeammalle WC-istuimessa ja tulee ilmakuplia.
  • Saostussäiliön tuuletusputki tai tuloviemäri on tukossa.
  • Tarkistetaan tuuletusputken kunto. Jos ilmanvaihto on esteetön, niin todennäköisin syy on tällöin tuloviemärin tukkeutuminen. Rassaa tuloviemäri auki tai ota yhteyttä huoltoliikkeeseen.
• Saostussäiliön viimeiseen osastoon muodostuu runsaasti pintalietettä.
  • Kuormitus on hetkellisesti noussut.
  • Saostussäiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa lisättävä tyhjennyskertoja. Jos ongelmat ovat jatkuvia on säiliö väärin mitoitettu ja se on uusittava.
• Vedenpinta saostussäiliössä on selvästi alempana, kuin lähtöputkien alapinta.
  • Saostussäiliö vuotaa.
  • Vuotokohta on selvitettävä, ja miten vuotokohta on syntynyt. Vuotokohta on tiivistettävä tai säiliö vaihdettava uuteen. Ota yhteyttä huoltoliikkeeseen ja mm. selvitä säiliön takuuehdot.