
Kannanottoja
Vesistöpaneeli antoi palautetta vesienhoidon työohjelmaan vuosille 2028-2033
Vesienhoidon tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä vähintään hyvään tilaan kaikissa vesistöissä. Nyt käynnistyneen suunnittelukierroksen aikana tarkistetaan vesienhoitoaluekohtaiset vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat vuosille 2028-2033. Suunnittelukierros toteutetaan yhteistyössä eri tahoja kuullen, jotta viranomaisten lisäksi myös kansalaiset, kansalaisjärjestöt, kunnat, toimijat ja muut tahot voivat tuoda omat näkemyksensä ja asiantuntemuksensa vesienhoitoon.
Vesistöpaneeli otti lausunnossaan kantaa mielestään oleellisimpiin asioihin. Lausunnossa asiat on tuotu kootusti esille eikä niitä ole suunnattu erikseen millekään vesienhoitoalueelle tai vesistölle.
Vesistöjen hajakuormitus vaatii pikaisia ratkaisuja
Vesistöpaneeli pitää hajakuormitusta merkittävänä ongelmana Suomen vesistöille. Se aiheuttaa sisävesissä mittavia muutoksia, joista näkyvimpiä ovat rehevöityminen, samentuminen ja veden tummuminen. Muutokset vaikuttavat paitsi vedenlaatuun, myös vesistöjen eliölajistoon.
Vesistöpaneelille tehtiin huhtikuussa 2022 kysely, jonka tavoitteena oli kartoittaa panelistien näkemyksiä hajakuormituksen vähentämisestä. Kyselyyn vastasi 24 panelistia. Kaikki vastaajat pitävät hajakuormitusta merkittävänä ongelmana Suomen vesistöille.
Vesistöpaneelin tiedote: Vesistöjä uhkaava hajakuormitus vaatii pikaisia ratkaisuja (30.6.2022)
Vesistöpaneeli vastasi kysymyksiin kuntatilaisuudessa Lappeenrannassa
Kuntaliiton, Ympäristötiedon foorumin ja Suomen vesistösäätiön yhteisesti järjestämä Verrattomat vetemme -seminaari kokosi yhteen kuntien vesistöasioista kiinnostuneita. Tilaisuudessa käsiteltiin vesien tämänhetkistä tilaa, vettä hyvinvoinnin tuojana sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistöihin. Lisäksi kuultiin esimerkkejä kuntien vesistöteoista.
Tilaisuudessa järjestettiin vesistöklinikka, jossa Vesistöpaneelin asiantuntijat (Timo Huttula, Laura Härkönen, Markku Marttinen, Raija Aura ja Riina Rahkila) vastasivat kuntia askarruttaviin kysymyksiin. Vesistöklinikalla puhuttivat mm. suljettujen kaivosten vastuuasiat, ojitukset ja kalastollisesti merkittävien purojen perkaaminen, eri tahojen rooli vesilain valvonnassa ja kalojen syöntirajoitukset kohonneiden elohopeapitoisuuksien takia.
Vesien tilan parantamisen avaimina kaikki vesistöpanelistit näkivät avoimen vuorovaikutuksen, eteenpäin katsomisen ja kuppikuntaistumisen välttämisen. Yhteistyössä on voimaa!
Ilmastonmuutos vaikuttaa vesiin – tutkimusta tarvitaan lisää
Vesistöpaneelin näkemyksiä sisävesien sinileväongelmista ja tutkimuksen tarpeista selvitettiin kyselyllä kesäkuussa 2021. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesiekosysteemeihin ovat merkittäviä ja ennalta-arvaamattomia. Ilmastonmuutoksen arvioidaan olevan yksi syy karuilla selkävesillä huolenaiheeksi nousseiden sinilevähavaintojen taustalla. Panelistit peräänkuuluttavat tutkimuksen lisäämistä ilmastonmuutokseen varautumiseksi.
Vesistöpaneelin palaute vesienhoitosuunnitelmasta
Vesistöpaneeli valmisteli palautteen Manner-Suomen vesienhoitosuunnitelmista vuosille 2022-2027.
Tutustu palautteeseen: Vesistöpaneelin palaute Manner-Suomen vesienhoitosuunnitelmista vuosille 2022–2027 »
Pienvesien heikko tila ja valuma-alueen kuormitus huolenaiheena
Vesistöpanelisteille tehtiin marraskuussa 2020 kysely, jonka tavoitteena oli taustoittaa paneelin toimintaa ja selvittää panelistien näkemyksiä Suomen vesien tilasta ja keskeisistä ongelmista. Erityisen huonon arvion panelistit antavat pienvesien – purojen, norojen, lähteiden ja lampien – ekologiselle tilalle. Merkittävin sisävesien ongelma on paneelin asiantuntijoiden mukaan valuma-alueilta tuleva kuormitus.
Vesistöpaneelin tiedote: Suomen pienvesien tila on huono (10.12.2020)

