Euroopan ympäristön tila heikkenee, ja vesistöt ovat vaarassa. Vesiensuojelu ei ole enää vain ekologinen velvollisuus – se on taloudellinen ja yhteiskunnallinen välttämättömyys. Suomen Vesiensuojelun Keskusliitto vaatii määrätietoisia toimia ja sitoutumista vesienhoidon tavoitteisiin.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 5.10.2025 ” Eurooppa haaskaa luontoa, ja se tulee kalliiksi” nostettiin esille huoli ympäristönsuojelun tehokkuudesta ja poliittisesta tahdosta sen toteutumisessa. Euroopan ympäristökeskuksen tuore raportti osoittaa, että vain noin 40 % Euroopan pintavesistä on hyvässä ekologisessa kunnossa. Rehevöityminen, kemikaalikuormitus ja maankäytön muutokset uhkaavat vesiekosysteemejä. Suomessa tilanne on monin paikoin parempi, mutta ei ongelmaton – ja toimet vesien suojelemiseksi eivät ole olleet riittävän ponnekkaita.
Suomen Vesiensuojelun Keskusliitto (SVSK) on toistuvasti korostanut, että vesienhoidon toimenpiteet eivät saa jäädä paperille. Liiton mukaan suunnitelmien vaikuttavuutta on arvioitava realistisesti, ja rahoitus on turvattava pitkäjänteisesti. SVSK:n lausunnoissa vaaditaan selkeää vastuunjakoa, sitovia aikatauluja ja vesienhoidon tavoitteiden nostamista muiden maankäytön intressien rinnalle – ei niiden alapuolelle.
Käytännön esimerkit eri puolilta Suomea osoittavat, että alueelliset vesiensuojeluyhdistykset tekevät arvokasta työtä vesien tilan parantamiseksi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on ennallistanut kosteikkoja Lohjalla ja Siuntiossa, mikä vähentää ravinnekuormitusta ja tukee monimuotoisuutta. Saimaan vesiensuojeluyhdistys on kehittänyt Saimaan alueella jätevesien tarkkailua ja teollisuuden päästöjen hallintaa. Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry toimii vesistötietopankkina ja tarjoaa asiantuntijapalveluita kunnille – heidän tutkimuksensa kalastoista ja pohjaeläimistä tukevat vesienhoidon suunnittelua. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on edistänyt hajajätevesien hallintaa ja kouluttanut vapaa-ajan asukkaat asianmukaisiin jätevesijärjestelmiin. Kymijoen vesi ja ympäristö ry on kehittänyt maatalouden suojavyöhykkeitä ja ravinnekuormituksen hallintaa peltoalueilla.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on toteuttanut laajoja vesinäytteenottoja ja ravinnekuormituksen seurantaa. Harjavallan alueella jätevesien käsittelyä on tehostettu, ja latvavesillä on ennallistettu puroja ja kosteikkoja, jotka pidättävät ravinteita ja parantavat luonnon monimuotoisuutta. Kansalaishavainnot ovat lisänneet paikallista sitoutumista vesienhoitoon. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry on puolestaan ollut aktiivinen kaupunkivesien suojelussa. Yhdistys on kehittänyt hulevesien hallintaa, toteuttanut purojen kunnostuksia ja osallistunut Vantaanjoen valuma-alueen ravinnekuormituksen vähentämiseen. Lisäksi yhdistys on edistänyt vesienhoidon integroimista kaupunkisuunnitteluun ja järjestänyt ympäristökasvatusta kouluissa.
SVSK:n mukaan vesienhoidon ja ilmastotoimien yhteensovittaminen on välttämätöntä. Kosteikkojen ennallistaminen tukee sekä hiilensidontaa että ravinteiden pidättämistä, ja vesienhoito on olennainen osa ilmastokestävää maankäyttöä. Liitto painottaa, että vesienhoidon tulisi olla osa kansallista kriisivalmiutta – puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys, vaan strateginen resurssi.
Suomella on mahdollisuus olla vesienhoidon edelläkävijä. Meillä on osaamista, teknologiaa ja kansalaisten tuki. Mutta kunnianhimoiset tavoitteet eivät riitä, jos käytännön toimet jäävät puolitiehen. Nyt tarvitaan määrätietoista toimeenpanoa, alueellista yhteistyötä ja poliittista tahtoa.
Lisätietoja:
Hannu Moilanen, toiminnanjohtaja