Mikäli käymälä- ja pesuvesiä ei voi käsitellä erikseen, tarvitaan järeämpiä puhdistusmenetelmiä!

Kaikkien jätevesien yhteiskäsittely

Kun käymäläjätevesi johdetaan talosta samassa putkessa harmaan jäteveden kanssa, puhutaan yksivesiviemäröinnistä ja kaikkien jätevesien yhteiskäsittelystä. Kaikkien jätevesien yhteiskäsittely puhdistusvaatimukset täyttävästi edellyttää käytännössä mekaanisen ja biologisen prosessin lisäksi kemiallista prosessia. Pelkät perinteiset saostussäiliöt toimivat mekaanisena käsittelynä poistaen kiintoaineesta valtaosan, mutta orgaanisesta aineesta ja ravinteista alle viidenneksen. Jätevesien saostus ei siis riitä täyttämään puhdistusvaatimuksia, vaan kaipaa jatkokäsittelyn joko maaperäkäsittelyssä tai laitepuhdistamossa. Saostussäiliöitä käytetään edelleen esikäsittelynä näissä menetelmissä.

Kolmiosastoisen saostussäiliön kaavakuva.

Kolmiosastoisen saostussäiliön toimintaperiaate: Vettä painavammat partikkelit laskeutuvat säiliön pohjalle ja kevyemmät nousevat pinnalle (kiintoaines). ”Kirkaste”, jossa on ravinteet ja orgaaninen aines ovat liuenneina, jatkaa matkaansa t-haaran kautta seuraavaan osioon ja viimeisestä osiosta jatkokäsittelyyn.

Jatkokäsittelyvaihtoehtoja ovat maaperäkäsittelymenetelmät, eli imeytyskenttä ja maasuodattamot sekä tarpeen mukaan myös tehostettu fosforin poisto. Useimmat laitepuhdistamot sisältävät jo itsessään rakenteet mekaanisen, biologisen ja kemiallisen puhdistusprosessin järjestämiseen. Mikäli jäteveden käsittely omalla tontilla ei onnistu, eikä viemäriin ole mahdollista liittyä, voi jätevedet myös koota umpisäiliöön josta ne kuljetetaan muualle käsittelyyn.

Käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittely kannattaa!

Niin maaperäkäsittely kuin erityisesti laitepuhdistamo toimii paremmin, jos jätevesikuormitus on tasaisempaa. Aina kannattaakin ennen jätevesijärjestelmän uusimista selvittää mahdollisuus tehdä yhteinen järjestelmä naapureiden kanssa.

Vanhojen saostussäiliöiden hyödyntäminen

Mikäli kiinteistöllä jo vanhastaan olevat saostussäiliöt ovat hyväkuntoisia ja toimivia, voi niitä hyödyntää osana uutta järjestelmää. Maaperäkäsittelyssä saostussäiliöt toimivat esikäsittelynä ja laitepuhdistamovalmistajilla on laitemalleja, joita voi asentaa olemassa oleviin kaivoihin. Säiliön voi myös tiivistää siten, että se toimii umpisäiliönä. Tärkeätä on, että rakenteet ovat ehjät ja kestävät, esimerkiksi vanha betoni on usein herkkä murentumaan, jolloin se saattaa mennä rikki rakennus- tai asennustöiden aikana tai myöhemmin. Maaperäkäsittelyssä erityisen tärkeää on, että saostussäiliöissä on toimivat t-haarat, jotta imeytysputket eivät pääsisi tukkeutumaan rasvasta ja lietteestä. Mikäli betoniset saostussäiliöt ovat yli kymmenen vuotta vanhat, kannattaa niidenkin uusimista harkita järjestelmän kunnostamisen yhteydessä.