Oriveden-Pyhäselän alue

Oriveden-Pyhäselän alue (5951 km2, josta Suomen puolella 5737 km2) sijaitsee Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Se kokoaa yläpuoleltaan Höytiäisen valuma-alueen, Pielisen reitin valuma-alueen sekä Koitajoen valuma-alueen vedet.

Pielisestä virtaava Pielisjoki on Pohjois-Karjalan suurin joki (Pielisen yläosan alue, Pielisen alaosan alue). Se purkaa vetensä Pyhäselkään Joensuussa (Pyhäselän alue). Hieman ennen jokisuuta Pielisjokeen yhtyy Iiksenjoki (Iiksenjoen valuma-alue).

Pyhäselkään laskevat myös idän suunnalta Onkamojärven valuma-alue Nivanjoen kautta sekä Piimäjoen valuma-alue Piimäjoen kautta.

Pyhäselkä laskee toiseen suureen järvialtaaseen, Oriveteen (Oriveden alue) Arvinsalmen sekä Kivisalmen kanavan kautta. Oriveteen tulee vesiä lisäksi pohjoisesta Viinijärven valuma-alueelta Heposelän kautta sekä kaakosta Kiteen suunnalta Pyhäjärven reitin valuma-alueelta.

Oriveden eteläosassa sijaitsevasta syvästä kraatterijärvestä, Paasselältä, alueen vedet virtaavat Haukiveden-Kallaveden alueelle.

Oriveden-Pyhäselän alue sijaitsee pääasiassa seuraavien kuntien alueella:

  • Joensuu
  • Kontiolahti
  • Polvijärvi
  • Outokumpu
  • Liperi
  • Rääkkylä
  • Tohmajärvi
  • Kitee
  • Savonlinna

Vähäisissä määrin alue ulottuu myös Ilomantsin, Heinäveden ja Parikkalan kuntien alueelle. Noin 4 % alueesta sijaitsee Venäjän puolella (=Pyhäjärven reitin valuma-alueen latvaosat).

Pyhäselkä on suuri ja vähäsaarinen. Joensuusta Rääkkylän puolelle Vuoniemeen tulee matkaa noin 25 km.

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Oriveden-Pyhäselän alueen suuret järvialtaat ovat pääosin hyvässä ja osin myös erinomaisessa ekologisessa tilassa. Polvijärven ja Outokummun suunnalla sijaitsevat Viinijärven länsiosa ja Sysmäjärvi sekä useat alueen joet ovat kuitenkin hyvää heikommassa tilassa. Maa- ja metsätalouden hajakuormituksen lisäksi myös kaivosteollisuus vaikuttaa vesistöjen tilaan edellä mainitulla alueella. Myös Viinijärven alapuolinen Oriveden Heposelkä on luokiteltu tyydyttävään tilaan, kuten myös Rääkkylässä ja Tohmajärvellä sijaitseva Suuri-Onkamo. Liperissä sijaitseva maatalouden kuormittama Riihilampi on luokiteltu huonoon tilaan.

Alueen keskusaltaat Pyhäselkä sekä Orivesi ovat karuja, mutta tummavetisiä humusjärviä. Heposelkä ja Puhoslahti ovat Oriveden muuta järviallasta kirkasvetisempiä. Puhoslahteen laskee kirkasvetinen Pyhäjärvi Puhoksen kanavan kautta. Tohmajärvellä sijaitseva Särkijärvi on erittäin kirkasvetinen ja vähäravinteinen nuottoruoho-tyypin vesistö. Samoin 9-tien varrella sijaitseva Kuorinka on erittäin kirkasvetinen.

Pielisjoki on voimakkaasti muutettu Kaltimon ja Kuurnan vesivoimalaitosten rakentamisen myötä. Myös Puhoksen kanava Kiteellä on voimakkaasti muutettu (Puhoksen vesivoimalaitos).

Oriveden-Pyhäselän alueen järvien pintaveden 2010-luvun keskimääräisiä kesäaikaisia kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksia sekä väriluku- ja näkösyvyystuloksia:

Viinijärvi, itäosa

kok. fosfori: 5 µg/l

a-klorofylli: 1,5 µg/l

väri: 9 mg Pt/l

näkösyvyys: 4,5 m

näytteenottopiste: Viinijärvi 1 Venepohja

Viinijärvi, länsiosa

kok. fosfori: 13 µg/l

a-klorofylli: 6 µg/l

väri: 50 mg Pt/l

näkösyvyys: 2,7 m

näytteenottopiste: Viinijärvi 2 Haninniemi

Orivesi, Heposelkä

kok. fosfori: 14 µg/l

a-klorofylli: 9 µg/l

väri: 50 mg Pt/l

näkösyvyys: 2,6 m

näytteenottopiste: Heposelkä 15

Suuri-Onkamo

kok. fosfori: 17 µg/l

a-klorofylli: 7 µg/l

väri: 40 mg Pt/l

näkösyvyys: 2,8 m

näytteenottopiste: Suuri-Onkamo 12

Särkijärvi

kok. fosfori: 5 µg/l

a-klorofylli: 1,5 µg/l 

väri: 4 mg Pt/l

näkösyvyys: 7,6 m

näytteenottopiste: Särkijärvi 1

Pyhäselkä

kok. fosfori: 9 µg/l

a-klorofylli: 4 µg/l

väri: 75 mg Pt/l

näkösyvyys: 2,9 m

näytteenottopiste: Pyhäselkä 5 Kokonluoto

Orivesi, Savonselkä

kok. fosfori: 8 µg/l

a-klorofylli: 4 µg/l

väri: 60 mg Pt/l

näkösyvyys: 3 m

näytteenottopiste: Orivesi 4 Savonselkä

Pyhäjärvi

kok. fosfori: 5 µg/l

a-klorofylli: 2 µg/l

väri: 15 mg Pt/l

näkösyvyys: 5,4 m

näytteenottopiste: Pyhäjärvi 2 Syrjäsalmi

Orivesi, Puhoslahti

kok. fosfori: 14 µg/l

a-klorofylli: 8 µg/l

väri: 25 mg Pt/l

näkösyvyys: 2,7 m

näytteenottopiste: Orivesi 7 Puhosselkä

Orivesi, Paasselkä

kok. fosfori: 7 µg/l

a-klorofylli: 3,5 µg/l 

väri: 60 mg Pt/l

näkösyvyys: 3,6 m

näytteenottopiste: Paasivesi 5

Kalasto & kalastus

Pyhäselkä ja Orivesi ovat äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen syönnösalueita ja myös erittäin uhanalaisen saimaannorpan tärkeitä elin- ja pesimäalueita. Kalastus alueella vaatii yhteensovittamista ja uhanalaisten lajien elintarpeiden huomioon ottamista; mm. saimaannorpan elinalueella on verkkokalastusrajoituksiaRasvaevällinen järvilohi on rauhoitettu kokonaan Vuoksen vesistöalueella ja sen korvausarvo on 7510 €. Vesivoiman rakentaminen on pääosin hävittänyt virtavesikutuisten kalalajien lisääntymisalueet Pielisjoesta.

Kuhakannat ovat alueella monin paikoin vahvoja. Muikku on ammattikalastajille tärkeä saaliskala.

 

Hydrologia

Pielisjoen suuri keskivirtaama (n. 240 m3/s) kattaa yksinään n. 50 % Vuoksen vesistöalueella Savonlinnan kohdalla kulkevasta vesimäärästä. Jokeen on rakennettu vuonna 1958 Kaltimon ja vuonna 1971 Kuurnan vesivoimalaitokset.

Kiteellä Pyhäjärven vedet purkavassa Puhoksenkoskessa (Puhoksen kanava) sijaitsee Puhoksen vesivoimalaitos.

Pielisjoki virtaa Pielisestä Pyhäselkään ja on antanut nimen Joensuun kaupungille. Se on Pohjois-Karjalan suurin joki.

Alla ajantasainen Pielisjoen virtaamatieto Kaltimon kohdalta (Eno) ja vedenkorkeus Viinijärvellä sekä Arvinsalmessa, joka sijaitsee Pyhäselän ja Oriveden välillä.

Virtaama Pielisjoki, Kaltimo

Pielisjoki, Kaltimo, virtaama

Vedenkorkeus Viinijärvi

Viinijärvi, vedenkorkeus

Vedenkorkeus Arvinsalmi

Pyhäselkä-Orivesi, Arvinsalmi, vedenkorkeus


Lähde:SYKE