Nilsiän reitin valuma-alue

Nilsiän reitin valuma-alue (5422 km2) sijaitsee pääasiassa Pohjois-Savon, mutta latvoiltaan myös Kainuun ja itäosistaan Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Reittiä pilkkovat useat vesivoimalat ja kanavasulut. Tummavetisen reitin keskusjärvi on Juurusvesi.

Nurmijoki kokoaa reitin luoteisosan latvoilta Nurmijoen alueen vedet (mm. Laakajärvi, Kiltuanjärvi, Sälevä), jotka virtaavat lopulta Syväriin (Syvärin alue) Atron voimalaitoksen kautta. Atron voimalaitoksen yläpuolelle laskee koillisesta myös Tiilikanjoen valuma-alue Tiilikanjokea pitkin.

Syväristä reitin vedet virtaavat Lastukosken läpi Vuotjärveen (Vuotjärven alue). Vuotjärveen laskevat myös pohjoisesta Rautavaaran suunnalta Keyritynjoen valuma-alueen sekä koillisesta Luostanjoen valuma-alueen vedet.

Vuotjärven vedet purkautuvat Juankosken ja Karjalankosken voimalaitosten kautta Akonveteen ja siitä Muuruveden kautta Juurusveteen (Juurusveden alue), jonne tulee vesiä myös Siilinjoen ja Riistaveden valuma-alueilta. Juurusvesi laskee Jännevirran kautta Kotkatveteen, josta Ruskeaveden ja Kortesalmen kautta Kallaveteen ja Haukiveden-Kallaveden alueelle.

Nilsiän reitin valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:

  • Kajaani
  • Sotkamo
  • Sonkajärvi
  • Rautavaara
  • Lapinlahti
  • Kuopio
  • Siilinjärvi

Reunaosiltaan valuma-alue ulottuu myös Valtimon, Nurmeksen, Juuan, Kaavin ja Tuusniemen kuntien alueelle. 

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Nilsiän reitin suurimmat järvet ovat lievästi reheviä ja humuspitoisia. Reitin yläosan turvemailla sijaitsevat vedet ovat erittäin humuspitoisia ja osin myös pH-luvultaan alhaisia (esim. Tiilikanjoki, Luostanjoki). Humuspitoisuus laskee tultaessa reitin latvoilta Juurusvedelle.

Kaivostoiminnan kuormitus on voimakkaasti heikentänyt reitin latvoilla sijaitsevan Kivijärven ja siitä lähtevän Kivijoen tilaa. Vesivoiman tuotanto on voimakkaasti muuttanut osaa reitin virtavesistä (Laakajoki, Atronjoki). Karjalankosken allas sekä Karsanjärvi ovat kokonaan keinotekoisia vesimuodostumia. Maatalouden hajakuormitus ja myös kaivostoiminta ovat heikentäneet vesien tilaa mm. Siilinjärven alueella. Lisäksi metsätalouden ja turvetuotannon vaikutus näkyy osassa alueen jokivesiä.

Nilsiän reitin järvien pintaveden 2010-luvun keskimääräisiä kesäaikaisia kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksia sekä väriluku- ja näkösyvyystuloksia:

Laakajärvi

kok. fosfori: 20 µg/l

a-klorofylli: 13 µg/l 

väri: 140 mg Pt/l

näkösyvyys: 1,5 m

näytteenottopiste: Laakajärvi 2

Keyritty

kok. fosfori: 30 µg/l

a-klorofylli: 12 µg/l

väri: 165 mg Pt/l

näkösyvyys: 0,8 m

näytteenottopiste: Keyritty 6

Syväri

kok. fosfori: 19 µg/l

a-klorofylli: 9 µg/l

väri: 130 mg Pt/l

näkösyvyys: 1,4 m

näytteenottopiste: Syväri 21

Vuotjärvi

kok. fosfori: 18 µg/l

a-klorofylli: 11 µg/l

väri: 100 mg Pt/l

näkösyvyys: 1,5 m

näytteenottopiste: Vuotjärvi 22

Juurusvesi

kok. fosfori: 17 µg/l

a-klorofylli: 11 µg/l

väri: 70 mg Pt/l

näkösyvyys: 1,7 m

näytteenottopiste: Juurusvesi 8

Kalasto & kalastus

Nilsiän reitti on voimakkaasti vesivoiman takia säännöstelty ja kalojen vaellusreitit ovat puuttuvien kalateiden takia pääosin katkenneet. Voimalaitoksista ainoastaan Sälevässä on kalatie, joten tarvetta vesieliöiden kulkua helpottaville toimenpiteille on runsaasti. Kuhakannat ovat istutusten ja lämpimien kesien ansiosta kehittyneet reitillä paikoin vahvoiksi.

    Hydrologia

    Nilsiän reitin säännöstely

    Nilsiän reitillä sijaitsee viisi vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 25 MW. Säännöstelypatoja on voimalaitosten yhteydessä olevien patojen lisäksi Laakajoessa, Jyrkänkoskella, Itäkoskessa, Kalliokoskessa sekä Lastukoskessa. Suurin sallittu säännöstelyväli on Sälevässä, jossa se on 2,8 metriä. Reitin säännöstelylupien haltija on Savon Voima Oyj.

    Alla Nilsiän reitillä sijaitsevien Keyrityn, Syvärin ja Vuotjärven ajantasaiset vedenkorkeudet sekä Keyritynjoen virtaama.

    Keyritty, vedenkorkeus

    Keyritty, vedenkorkeus

    Keyrityn luusua (Keyritynjoki), virtaama

    Keyrityn luusua (Keyritynjoki), virtaama

    Syväri, vedenkorkeus

    Syväri, vedenkorkeus

    Vuotjärvi, vedenkorkeus

    Vuotjärvi, vedenkorkeus


    Lähde: SYKE