Höytiäisen valuma-alue

Pohjois-Karjalassa sijaitseva Höytiäisen valuma-alue (1491 km2, järvisyys 21,4 %) on pinta-alaltaan pienin SKVSY:n toiminta-alueella sijaitsevista valuma-alueista. Turvemaiden osuus alueen pinta-alasta on n. 25 %.

Höytiäisen valuma-alueen keskusjärvi on Höytiäinen (283 km2), joka on Suomen 15:nneksi suurin järvi. Se kokoaa vedet pohjoispuoleltaan Kuhnustanjoen valuma-alueelta ja Rauanjoen valuma-alueelta, koillisesta Tuopanjoen valuma-alueelta, luoteesta Kiskonjoen valuma-alueelta sekä idästä Venejoen valuma-alueelta. Höytiäisen alue kattaa järven lähivaluma-alueen sekä muutaman pienemmän järveen laskevan valuma-alueen.

Höytiäinen laskee Puntarikosken ja Höytiäisen kanavan (Höytiäisen kanavan alue) kautta Pyhäselkään Oriveden-Pyhäselän alueelle. Vuonna 1859 Höytiäisen pinta aleni hallitsemattomasti ja hallitusti laskettuna yhteensä 9,5 metriä. Tätä ennen järven vedet virtasivat Polvijärven suuntaan Viinijoen kautta. Höytiäisen valuma-alue on järven kokoon nähden varsin pieni.

Höytiäisen valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:

  • Juuka
  • Polvijärvi
  • Kontiolahti

Valuma-alue ulottuu vähäisessä määrin myös Joensuun ja Liperin kuntien alueelle.

Vuonna 2014 perustetun Pro Höytiäinen ry:n tarkoituksena on parantaa Höytiäisen vesistöalueen vesi- ja ranta-alueiden kelpoisuutta asumiseen, virkistykseen ja muuhun käyttöön, sekä tukea näiden alueiden käyttöä tavalla joka ottaa huomioon alueen ekologiset tarpeet ja säästää ympäristöä.

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Höytiäisen valuma-alueen vesistöjen ekologinen tila on arvioitu hyväksi tai erinomaiseksi. Höytiäisen pääallas on karu ja vähähumuksinen. Järven lasku-uoma Höytiäisen kanava on syntynyt järvenlaskun yhteydessä vuonna 1859. Järven luusuaan on rakennettu Puntarikosken vesivoimalaitos vuonna 1958.

Höytiäisen valuma-alueen järvien pintaveden 2010-luvun keskimääräisiä kesäaikaisia kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksia sekä väriluku- ja näkösyvyystuloksia:

Rauanjärvi

kok. fosfori: 10 µg/l

a-klorofylli: 10 µg/l 

väri: 115 mg Pt/l

näkösyvyys: 1,7 m

näytteenottopiste: Rauanjärvi 1

Kuhnustanjärvi

kok. fosfori: 20 µg/l

a-klorofylli: 10 µg/l

väri: 80 mg Pt/l

näkösyvyys: 1,6 m

näytteenottopiste: Kuhnustanjärvi 1

Tuopanjärvi

kok. fosfori: 13 µg/l

a-klorofylli: 21 µg/l

väri: 75 mg Pt/l

näkösyvyys: 2,1 m

näytteenottopiste: Tuopanjärvi 1

Höytiäinen

kok. fosfori: 5 µg/l

a-klorofylli: 3 µg/l

väri: 35 mg Pt/l

näkösyvyys: 4,4 m

näytteenottopiste: Höytiäinen 1 syvänne

Iso Polvijärvi

kok. fosfori: 1,5 µg/l

a-klorofylli: 1 µg/l

väri: 10 mg Pt/l

näkösyvyys: 7,1 m

näytteenottopiste: Iso Polvijärvi 4

Kalasto & kalastus

Höytiäiseen 1990-luvun puolivälissä kotiutettu kuhakanta on ammatti- ja virkistyskalastuksen näkökulmasta merkittävä. Itä-Suomen yliopiston tutkimusten mukaan valtaosa kuhista talvehtii järven eteläosan karuissa ja kirkasvetisissä syvänteissä ja vaeltaa keväällä lisääntymään järven matalampiin, rehevämpiin ja tummavetisempiin pohjois- ja länsiosiin. Järven vuotuinen kuhasaalis on ollut parhaimmillaan yli 150 000 kg.

Hydrologia

Höytiäisen säännöstely

Höytiäistä säännöstellään Puntarikosken voimalaitospadolla, joka on rakennettu järven luusuaan vuonna 1958. Luvan mukainen säännöstelyväli on 0,85 metriä. Keskivirtaama Puntarikoskessa on ollut n. 16 m3/s.

Alla valuma-alueen pohjoisosassa sijaitsevan Rauanjoen ajantasainen vedenkorkeus sekä virtaama.

Vedenkorkeus Rauanjoki

Rauanjoki, vedenkorkeus

Virtaama Rauanjoki

Rauanjoki, virtaama


Lähde: SYKE