Palaa etusivulle

Pielisjoen-Pyhäselän-Oriveden alue

Pielisjoen-Pyhäselän-Oriveden aluetta hallitsevat Pohjois-Karjalan suurvirran, Pielisjoen lisäksi suuret humuksiset järvialtaat. Oriveden-Pyhäselän valuma-alueesta kolmannes on Venäjän puolella.

Pielisjoki-Pyhäselkä-Orivesi

Kartta: Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tiedote 2.10.2013.

 

 

Pielisjoki purkaa vetensä Pyhäselkään, joka puolestaan laskee toiseen suureen järvialtaaseen, Oriveteen. Oriveteen tulee vesiä myös pohjoisesta, Viinijärvestä Heposelän kautta. Oriveden eteläosassa sijaitsevasta syvästä kraaterijärvestä, Paasselältä alueen vedet virtaavat Etelä-Savon puolelle Haukiveteen.

Järvet ovat pääosin humusjärviä, kuten Pyhäselän ja Oriveden noin 70 mg Pt/l ja väriluvuista havaitaan. Ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin pieniä, Pyhäselällä pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on keskimäärin alle 10 µg/l ja klorofylli-a alle 5 µg/l, Oriveden pitoisuuksien ollessa keskimäärin samaa luokkaa tai hieman matalampia. Oriveteen laskeva, osin Venäjän puolella sijaitseva Karjalan Pyhäjärvi, Suuri-Onkamo, Kuorinka ja pääosin Etelä-Savon puolelle sijoittuva Puruvesi ovat luonnostaan erittäin kirkasvetisiä. Puruveden väriluku on erityisen pieni, alle 10 mg Pt/l, kokonaisfosforin ollessa alle 5 µg/l. Pielisjoen-Pyhäselän-Oriveden alueen järvet ovatkin pääsääntöisesti hyvässä tilassa, osin jopa erinomaisessa.

Pyhäselkä, Paasselkä ja Orivesi ovat uhanalaisen Saimaanlohen syönnösvaellusalueita ja Saimaannorpalle tärkeitä elin- ja pesimäalueita.

 

Pielisjoki-Pyhäselkä kartta laajempi

Kartta 1. Pielisjoen-Pyhäselän havaintopaikat. (Lähde: OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 22.5.2014 © Karttakeskus, Lupa L 4659)

 

Pielisjoki-Pyhäselkä_2014-2015

Kuva 2. Pielisjoki – Pyhäselän alueen havaintopaikkojen kokonaisfosforipitoisuus 1 metrin syvyydessä ja pohjan tuntumassa sekä pintakerroksen klorofylli-a -pitoisuus  kasvukauden aikana vuosina 2014 ja 2015.

 

Pielisjoen ja Pyhäselän vedenlaatu oli elokuussa 2014 kaikilla tarkkailuasemilla ajankohtaan nähden tyypillinen. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat hieman tavanomaista matalampia. Happipitoisuus oli tavanomaista lämpimämmästä päällysvedestä huolimatta vähintään kohtalainen. Pielisjoen kahden ylimmän havaintoaseman vesi oli niukkaravinteista ja happitilanne oli hyvä koko vesipatsaassa. Syvemmällä vesialueella sijaitsevan Pielisjoki 2 – aseman ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat yläpuolisia asemia korkeampia. Tavallista korkeampi pintaveden lämpötila todennäköisesti myös edesauttoi levien kasvua. Pielisjokea ravinteikkaampi Koitajoki laskee Pielisjokeen aseman yläpuolellä, mikä nostaa hieman myös Pielisjoen ravinnepitoisuuksia. Pielisjoen havaintoaseminen vedenlaadussa ei juurikan muutoksia ollut jokea alavirtaan tultaessa. Pielisjokeen laskeva Iiksenjoki on Koitajoen tavoin Pielisjokea ravinteikkaampi ja sulfaattipitoisempi. Iiksenjokeen purkautuvien Fortumin käsiteltyjen jätevesien vaikutus oli kuitenkin vain lievä. Pyhäselän asemilla happea riitti pohjaan saakka ja ravinne- ja klorofylli-a -pitoisuudet ilmensivät karua – lievästi rehevää tilaa. Pyhäselkä 8 -aseman pohjassa happea oli hieman tavanomaista vähemmän. Ravinne- ja klorofylli-a -pitoisuudet laskevat hieman Jänisselälle tultaessa.

Alueen vedenkorkeuksia ja virtaamia

Lähde:  Suomen Ympäristökeskus

Vedenkorkeus Orivesi-Pyhäselkä, Arvinsalmi

Orivesi-Pyhäselkä, Arvinsalmi

 

Pyhäselkä