Palaa etusivulle

Kallavesi-Sorsavesi

Suurjärvi Kallavesi on nimensä mukaisesti Kallaveden reitin keskusjärvi. Iisalmen reitti laskee Maaninkajärven ja Suuri-Ruokoveden kautta Kallaveteen ja Nilsiän reitti purkaa vetensä Jännevirran kautta keskiselle Kallavedelle. Kallaveden reittiin kuuluvaan Varisveteen laskee lisäksi Juojärven reitti. Sorsaveden valuma-alue rajoittuu Haukiveteen.

Kartta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiedote 2.10.2013.

 

 

Suurjärvi Kallavesi on nimensä mukaisesti Kallaveden reitin keskusjärvi. Iisalmen reitti laskee Maaninkajärven ja Suuri-Ruokoveden kautta Kallaveteen ja Nilsiän reitti purkaa vetensä Jännevirran kautta keskiselle Kallavedelle. Kallaveden reittiin kuuluvaan Varisveteen laskee lisäksi Juojärven reitti. Sorsaveden valuma-alue rajoittuu Varkauden alapuolella Haukiveteen.

Kallavesi purkaa vetensä kahta eri reittiä. Noin 2/3 virtaa Konnuskosken läpi Unnukkaan ja siitä Haukiveteen. Loppuosa vesistä virtaa Suvasvedelle ja sieltä Karvionkosken läpi Heinäveden reitille ja sieltä Haukiveteen. Kallaveden reitin lisäksi Haukiveteen laskee myös Suomenselän vedenjakajalta alkunsa saava Sorsaveden vesistö.

Pohjois-Kallavesi on maakunnan maatalousvaltaisinta aluetta Iisalmen reitin jälkeen. Fosforikuorma onkin jopa Iisalmen reitin luokkaa, pintaveden kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n ollessa kasvukaudella yli 20 µg/l ja noin 10 µg/l. Typpikuormituksestakin valtaosa tulee maataloudesta, ollen kuitenkin suuruudeltaan maakunnan keskitasoa. Kallaveden eteläisen osan kuormitus on pohjoisia osia vähäisempää. Fosforikuormituksesta noin 88 % tuleekin yläpuolisilta reiteiltä, lähivaluma-alueen osuuden ollessa 8 % ja pistekuormituksen 4 %. Pintaveden kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n kesäaikaiset määrät Puutossalmessa ovat viime vuosina olleet pienempiä kuin pohjoisissa osissa, noin 17 µg/l ja alle 10 µg/l. Kesällä 2013 fosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat keskimääräistä korkeammat (kuva 1). Valtaosa pistekuormituksesta tulee Kuopion kaupungin ja Savon Sellun puhdistamoilta.

 

Kuva 1. Kallaveden eri havaintopaikkojen kokonaisfosforipitoisuus 1 metrin syvyydessä ja pohjan tuntumassa, pintakerroksen klorofylli-a -pitoisuus  sekä pohjan läheinen happipitoisuus kasvukauden aikana vuosina 2013-2015.

 

Pohjois-Kallaveden havaintopaikalla 330 vedenlaatu oli keskimääräisellä tasolla loppukesällä 2014. Ravinnepitoisuudet ovat Kallaveden havaintoasemista suurimpia ja hapen määrä oli lievästi vähentynyt, mutta tyydyttävällä tasolla. Pohjois-Kallaveden havaintopaikalta etelään tultaessa ravinnepitoisuudet laskivat ja happitilanne pysyi kohtalaisen hyvänä. Saaristokadun läheisellä ahvaintopaikalla 358 kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet hieman nousivat muihin havaintopaikkoihin verrattuna.  Eteläisen Kallaveden havaintopaikalla 405 vedenlaatu oli hieman pohjoisia osia parempi, pysyen edelleen lievästi rehevänä, alusveden happitilanteen ollessa hyvä. Puutossalmen havaintopaikan vedenlaatu vastasi eteläisen Kallaveden tilannetta.

 

Kallavesi kuva

Kuva 3. Kallaveden havaintopaikat. (Lähde: OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 15.5.2014 © Karttakeskus, Lupa L 4659)

 

Kirkasvetisen (väriluku noin 22 mg Pt/l) Sorsaveden kuormitus on maakunnan tasoon nähden vähäistä. Alueella on vähän maataloutta, kuormittavaa teollisuutta tai turvetuotantoa, mikä selittää pintaveden matalat kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n pitoisuudet, jotka ovat viime vuosina olleet noin 5 µg/l ja noin 4 µg/l kasvukauden aikana. Vähäkuormitteiselle alueelle ominaisesti luontaisen huuhtouman ja laskeuman osuus kuormituksesta on suuri.

Kallavedellä on runsaasti laiva- ja veneliikennettä moniin ilmansuuntiin. Kallavettä pitkin kulkee runsaasti teollisuuteen liittyvää kaupallista liikennettä jopa Saimaan kanavalle. Turisteille on paikallisia risteilyjä ja pidempiä reittimatkoja aina Lappeenrantaan asti.

 

Vedenkorkeuksia ja virtaamia Kallaveden-Sorsaveden alueella

Lähde:  Suomen Ympäristökeskus

Kallavesi, Itkonniemi

Vedenkorkeus Kallavesi, Itkonniemi

Konnuskoski

Vedenkorkeus Konnus, yläVirtaama Konnus