Palaa etusivulle

Iisalmen reitti

Kallaveteen laskevista reiteistä suurin, Iisalmen reitti, koostuu kolmesta sivureitistä; Kiuruveden reitistä, Vieremän reitistä ja Sonkajärven reitistä. Maatalousvaltaisen ja rehevän Iisalmen reitin järvet ovat pieniä ja matalia.

Iisalmen reittiKartta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiedote 2.10.2013.

 

 

Iisalmen reitti on Kallaveteen laskevista reiteistä läntisin. Iisalmen reitin alin keskusjärvi Onkivesi saa vetensä Nerkoonjärveen laskevasta Porovedestä, jonne laskee kolme sivureittiä: lännestä Kiuruveden reitti, pohjoisesta Vieremän reitti ja idästä Sonkajärven reitti. Näistä kolmesta Kiuruveden reitin valuma-alue on suurin. Kaikkien kolmen sivureitin järvisyys on pieni.

Iisalmen reitin matalissa, humuspitoisissa ja luontaisesti rehevissä järvissä ilmenee alusveden happiongelmia ja sitä kautta sisäistä kuormitusta. Vedenpinnan laskut reitin järvissä ovat osaltaan lisänneet rehevöitymisestä aiheutuvia ongelmia. Reitti on maakunnan reiteistä kuormitetuin, merkittävimmän kuormituslähteen ollessa maatalous. Iisalmen reitillä on suuri tarve maatalouden vesiensuojelutoimien tehostamiselle ja mahdollisesti vedenpinnan nostoille.

Reitin pienet ja matalat järvet eivät pysty pidättämään ravinteita suurten järvien tavoin, joten ravinnepitoisuudet pysyvät korkeina latvoilta reitin pääaltaalle asti. Erittäin reheväksi luokitellun ja tummavetisen Kiuruveden pintaveden kokonaisfosforipitoisuus ja klorofylli-a kasvukaudella ovat keskimäärin varsin korkeita: 75 µg/l ja 35 µg/l. Vieremän reitti ei ole aivan yhtä rehevä kuten, Salahminjärven pintaveden keskimääräisistä kokonaisfosforin, 40 µg/l ja klorofylli-a:n, 25 µg/l, kesäajan pitoisuuksista nähdään. Sonkajärven reitin vesi on hieman Vieremän reittiä tummempaa, ravinnepitoisuuksien ollessa kuitenkin samaa luokkaa. Sukevanjärven kokonaisfosfori on kasvukauden aikana keskimäärin 40 µg/l ja klorofylli-a 15 µg/l. Kolmen sivureitin vedet keräävän Poroveden kokonaisfosfori ja klorofylli-a heijastelevat sivureittien pitoisuuksia, noin 40 µg/l ja 20 µg/l, mutta alapuolella sijaitsevan Onkiveden arvot ovat sitä vastoin hieman korkeampia: kokonaisfosfori kasvukauden aikana yli 50 µg/l ja klorofylli-a yli 30 µg/l.

Iisalmi_kuvaajat

Iisalmen reitin eri havaintopaikkojen kokonaisfosforipitoisuus 1 metrin syvyydessä ja pohjan tuntumassa, pintakerroksen klorofylli-a -pitoisuus  sekä pohjan läheinen happipitoisuus kasvukauden aikana vuosina 2013, 2014 ja 2015 (mukana myös Maaninkajärven, Kinnulanlahden ja Ruokoveden näytepisteet).

 

Kiuruveden havaintoasemien vedenlaatu oli loppukesällä 2014 hieman viime vuotista heikompi. Happipitoisuus oli asemalla 2 laskenut voimakkaasti ja asemalla 4 happi oli hapettimesta huolimatta melkein loppunut. Ravinnepitoisuudet olivat korkeita ja asemalla 4 levätuotanto (klorofylli-a) oli suurimmillan koko Iisalmin reitin havaintoasemista. Porovedelle tultaessa syvänneaseman 17 happitilanne oli hyvin heikko. Kokonaisfosforipitoisuus ei ole kuitenkaan merkittävästi kohonnut, ollen viime vuotista pienemmällä tasolla. Nerkoonjärven asemille tultaessa happitilanne hieman parani. Pohjoispään havaintopaikalla vesi oli ravinteikkaampaa ja levätuotanto (klorofylli-a) hieman runsaampaa kuin etelämpänä Nerkoonjärvellä. Onkivedellä rehevyys ja levätuotanto kasvavat Nerkoonjärveen verrattuna ja alusveden happipitoisuus laskee, loppumatta kuitenkaan kokonaan. Lapinlahden jätevedenpuhdistamon alapuolisella, asemalla 3 ravinnepitoisuudet nousevat, mutta alsuveden happipitoisuus ei laske. Onkiveden eteläpäässä (Onkivesi 5), alusveden happipitoisuus nousi ja fosforipitoisuus sekä levätuotanto laskivat. Maaninkajärvellä tilane parani edelleen, ravinnepitoisuuksie laskiessa ja alusveden happipitoisuuden noustessa. Ruokovedellä ravinnepitoisuudet taas hieman nousevat, ollen kuitenkin hieman viime vuotista matalampia.

Ilmastonmuutoksen lisätessä leutojen ja sateisten talvien todennäköisyyttä ja sitä kautta ravinteiden huuhtoutumista vesistöön, on vaarana vedenlaadun heikkeneminen entisestään, mikäli reitin ravinnekuormitusta ei pystytä vähentämään.

Reitin kalasto on reheville vesistöille tyypillisen särkikalavaltainen, mutta rehevöitymisestä hyötyvää kuhaa löytyy reitin paikoin järvistä runsaasti. Iisalmen reitin suurimmista järvistä valtaosa on säännöstelty joko vesivoiman käyttöön tai maatalouden tulvansuojelun takia.

Iisalmen reitin vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaamia

Lähde: Suomen ympäristökeskus

 

Vedenkorkeus Kiuruvesi

Kiuruvesi, vedenkorkeus

Vedenkorkeus Sonkajärvi

Sonkajärvi, vedenkorkeus

Virtaama Sonkajärvi

Sonkajärvi, virtaama

 

 

 

 

 

Vedenkorkeus Porovesi

Porovesi, vedenkorkeus

Virtaama Porovesi

Porovesi ( Nerohvirta), virtaama

Vedenkorkeus Onkivesi

Onkivesi, vedenkorkeus

 

 

 

Virtaama Onkivesi

Onkivesi (Viannonkoski), virtaama

Viannankoski_2014_5

Viannankoski. Onkivesi laskee vetensä Viannankosken kautta Maaninkajärveen (kuva: Maaninkaseuran kuvakirjasto).