Palaa etusivulle

Vesienhoito

Vesienhoitoon sisältyy suojelua, kunnostusta ja hoitoa. Vesienhoitoaluille on laadittu vesienhoitosuunnitelma ja ELY-keskuskohtaiset toimenpideohjelmat. Vesistöjen kunnostamisella on keskeinen merkitys vesiemme tilan parantamisessa.

Vesiensuojelulla tarkoitetaan vesiin kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämistä ja rajoittamista. Vesistöjen suojelun keskeisenä työkaluna on ollut vesistöihin kohdistuvan ulkoisen kuormituksen alentaminen. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesikuormitus onkin merkittävästi vähentynyt ja aiemmin pilaantuneiden vesistöjen tila on huomattavasti parantunut ja jopa palautunut. Monien vesistöjen tilaa on nykyisinkin mahdollista parantaa ulkoista kuormitusta, pääsääntöisesti hajakuormitusta alentamalla. Yhä useamman vesistön tila ei kuitenkaan parane kuormitusta rajoittamalla vaan tarvitaan hoito- ja kunnostustoimenpiteitä itse vesistössä.

Vesienhoitoon sisältyy perinteisten suojelutoimenpiteiden lisäksi myös vesistöissä suoritettavia ja pidempään jatkuvia hoitotoimenpiteitä. Nykyisin vesienhoidolla tarkoitetaan vesienhoitolain mukaista suunnitelmallista toimintaa, jolla pinta- ja pohjavesien tilaa ylläpidetään ja parannetaan. Vesienhoidon toteutukseen sisältyy vesien tilan ja tilaan vaikuttavien tekijöiden arviointi, seurannan toteuttaminen sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittäminen. Suojelu-, hoito- ja kunnostuskäsitteet ovat kuitenkin häilyviä ja niin tuleekin olla. Tärkeintä on, että lähtökohtana on vesistö ja sen tilan parantamis- tai ylläpitämistarpeet. Toimenpiteet koostuvat tarpeen mukaisista yhdistelmistä. Vesien kunnostaminen on keskeinen vesienhoidon toimenpide.

Yhdistyksen toiminta-alue kuuluu pääosin Vuoksen vesienhoitoalueeseen (VHA 1), joka kattaa Vuoksen Suomen puoleisen valuma-alueen. Lisäksi Rautalammin reitin alue kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen (VHA 2). Kullekin vesienhoitoalueelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma ja suunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä ELY-keskuskohtaiset toimenpideohjelmat.

Vesienhoidon toteutusta ohjaavat alueellisten ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmät. Yhdistyksellä on edustaja sekä Pohjois-Savon että Pohjois-Karjalan yhteistyöryhmässä sekä alueellisissa vesienhoitoryhmissä. Vuoteen 2015 päättyneellä vesienhoitokaudella painotuksena oli vesialue -/vesireittikohtainen toiminta. Alueellisissa ryhmissä on käsitelty teemoittain eri sektoreiden vesiensuojelutoimenpiteitä ja toimenpideohjelman toteutumista sekä kunkin tahon ajankohtaisia asioita. Käynnissä olevan olevan vesienhoitokauden painotuksena on toimenpiteiden kohdettu toteutus ja vaikuttavuuden lisääminen.

Vesienhoitokaudelle 2016-2021 yhdistys on laatinut seuraavat linjaukset:

  • Yhteistyö on perustana ja edellytyksenä useille eri vesienhoitotoimenpiteille, joten sen sisältöä tulee korostaa keskeisissä kysymyksissä.
  • Seurantojen ja tarkkailutulosten lisäämisen sijaan keskeisenä kysymyksenä tulee olla nykyisten tulosten tehokas hyödyntäminen, vaikutusten arvioinnit sekä niihin perustuvat kustannustehokkaat vesienhoitotoimenpiteet.
  • Sisäisen kuormituksen huomioiminen (määrä ja toimenpiteet) on oltava tulevan kauden keskeisenä kysymyksenä.
  • Keskeisenä linjauksena vesienhoidon toteuttamisessa tulee olla vesien tilan parantaminen ja ylläpitäminen perustuen alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin.