Palaa etusivulle

Päättyneet hankkeet

Tälle sivulle keräämme tiedot päättyneistä hankkeista ja esittelemme lyhyesti niiden tuloksia. Myös loppuraportit on liitetty mahdollisuuksien mukaan esittelyn yhteyteen.

Iisalmen reitin vesivisio -hanke

Iisalmen reitin vesivision- hanke toteutettiin 1.3.2016 – 28.2.2017 yhteistyössä alueellisten sidosryhmien kanssa ja se rahoitettiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Vesi ja erityisesti makea vesi on kaikkialla elämän edellytys ja elämisen perustana. Maamme vesitase on vahva, mutta tuontituotteiden piiloveden määrä sekä omien toimintojemme vaikutukset etenkin veden laatuun on merkittävää. Lisäksi ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää vesien tuottaminen ekosysteemipalveluiden käytön kehittämistä. Vesiensuojelussa on saavutettu merkittäviä positiivisia tuloksia, mutta vesienhoidon toteutus on kuitenkin usein sektorikohtaista. Lisäksi toimenpiteiden kustannusvaikutusta tulisi parantaa, jotta vesien tilan säilyttäminen ja parantaminen olisi taloudellisesti perusteltua ja käytännössä mahdollista.

Vesivisio -hankkeen tavoitteena oli luoda visio ja arvioida edellytykset Iisalmen reitin vesien aiempaa monipuolisemmalle ja laajemmalle hyödyntämiselle huolehtien vesi- ja kalavarojen riittävyydestä ja kestävyydestä sekä ekosysteemipalveluiden toimintaedellytyksistä.

Hankkeen kohderyhmiin kuuluivat alueelliset elinkeinosektorit, yhteisöt, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja alueellinen valtionhallinto. Hankkeen suunnittelutyö toteutettiin sektorikohtaisissa työryhmissä ja siinä laadittiin vuorovaikutteisesti monitavoitteinen toteutusmalli kestävästä ja lisäarvoa tuottavasta vesien käytöstä ja hoidosta. Laaditussa toteutusmallissa on tunnistettu ja koottu sektoreittain keskeiset vesien käyttömuodot, vesistövaikutukset, vesien tuottama lisäarvo, elinkeinon yleistavoitteet sekä esitetään kehittämistoimenpiteet vihreän kasvun lisäämiseksi. Kaikille toimintasektoreille yhteisiä poikkileikkaavia teemoja ovat ilmastonmuutokseen varautuminen, niukkaresurssisuus ja kiertotalous sekä ekosysteemipalveluiden toimintaedellytykset. Tulokset yhdistettiin tiiviiksi visioksi, jossa tunnistettiin sektoreiden väliset vuorovaikutukset ja kehittämistoimenpiteet koottiin toteutussuunnitelmaksi. Visio löytyy verkkosivulta: vesivisio.fi.

RAE-hanke

Ravinnehävikit Euroiksi (RAE) –hanke on nelivuotinen hanke, joka on alkanut kesällä 2011. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Savonia-amk (hallinnoija), MTT Kotieläintutkimus Maaninka, Pro Agriat, SYKE sekä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Hankkeessa pyritään tehostamaan ravinteiden hyötykäyttöä peltoviljelyssä ja edistämään karjanlannan uusia käsittelymenetelmiä. Hankkeessa on järjestetty viljelijöille ja neuvojille suunnattuja koulutuspäiviä, kyläkohtaisia tilaisuuksia sekä näytöksiä.

Hankkeessa on mukana tiloja Pohjois-Savosta 79 kpl, Etelä-Savosta 50 kpl ja Pohjois-Karjalasta 40. Tiloilla on suoritettu neuvonnalliset tilakäynnit, joissa tutkimustietoa on siirretty viljelijöille sekä vastaavasti tiloilta on saatu palautetta hyvistä käytännöistä.

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys on osallistunut osallistunut viljelijöille suunnattuihin tupailtoihin sekä välittänyt hankkeesta tietoa vesienhoitoryhmille. Yhdistys osallistuu asiantuntijana myös reittivesistömallinnukseen, jolla tuotetaan tietoa toimenpiteiden vaikutuksista ja kustannuksista. Lisäksi yhdistys on kommentoinut kosteikkojen tarkkailuja.

  • Hallinnoija: Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Osa-toteuttajat: MTT Kotieläintutkimus Maaninka, Pro Agriat, SYKE ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry.
  • Aikataulu: 2011-2014
  • Hankkeen kotisivut
  • Loppuraportti

Yhteisillä vesillä -hanke

Yhteisillä vesillä –hanke on ESR-osarahoitteinen hanke (2012-2014), jonka päärahoittajana on Lapin ELY-keskus. Hankkeen toimijoita ovat Pyhäjärvi-instituutti, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto jäsenyhdistyksineen. Hanke kokoaa neuvontamateriaalia vesien kunnostuksesta ja hoidosta ja tuo niitä tehokkaammin kansalaisten saataville. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys on tuottanut hankkeessa vesistökatsauksia toiminta-alueeltaan.

FOKUS II -hanke

Sisävesien ravinnekuormitus (2012-2014, FOKUS II) –tutkimushanke on jatkoa aikaisemmalle ”Sisävesien fosforikuormituksen vähentämiskeinot” –hanketta. Molemmissa hankkeissa tavoitteena on ollut selvittää miten fosforikuormitusta sisävesistöihin voidaan vähentää karjatalousalueen nurmilta. Meneillään olevassa tutkimushankkeessa tarkastellaan maaperän ja sedimentin fosforireaktioita, mitataan kuormituksen dynamiikkaa pienellä valuma-alueella sekä kosteikon ravinteiden pidätyskykyä. Lisäksi arvioidaan luonnon taustakuormituksen suuruutta Ylä-Savon alueella. Jatkohankkeen tuloksia ei ole käsitelty. Ne kuitenkin osoittavat maaperän ominaisuuksien voimakkaan vaihtelun sekä korkeat taustakuormitukset. Sen sijaan nautakarjataloudesta tuleva fosforikuormitus ei ole ollut poikkeuksellisen korkea.

  • Halllinnoija: MTT
  • Toteuttajat:
  • Aikataulu: 2012-2014

Pohjois-Savon pohjavesien suojelusuunnitelma –hanke

Pohjois-Savon pohjavesien suojelusuunnitelma–hankkeen (PS-SUSU-hanke, 2009-2012) pääasiallisena tuloksena on ollut 17 kuntakohtaisen suojelusuunnitelman tuottaminen pohjavesien suojelemiseksi. Nämä sisälsivät suunnitelmat 71:lle I-luokan pohjavesialueelle (ala 163 km2) ja lisäksi perustietojen kokoaminen ja riskikartoitus suoritettiin 47:llä II-luokan pohjavesialueelle (ala 74km2). Hankkeen suunnittelutyön jälkeen pohjavesiensuojelusuunnittelu kattaa kohdekuntien kaikki vedenhankintaan käytettävät ja soveltuvat pohjavesialueet.

Maakunnallisesti pohjavesien suojelusuunnitelmien kattavuus on hankkeen jälkeen 90% I-luokan alueista ja vastaavasti II-luokan alueista 72%. Työhön on sisältynyt myös maastotyöskentelyä, jossa on arvioitu havaintoputkien kuntoa ja määritetty niiden sijainti sekä dokumentoitu riskitoimintoja. Lisäksi projektissa on tuotettu lisätietoja pohjavesistä asentamalla 18 pohjavesiputkea sekä analysoimalla pohja- ja raakavettä 45 havaintopaikasta. Hankkeessa koottiin lisäksi kuntakohtaiset seurantaryhmät, joihin osallistui useiden eritahojen edustajia. Hankkeen päätyttyä ryhmät jatkavat toimintaansa. Hankkeen kokemusten perusteella lisäselvitystarpeiksi esitettiin tutkimushanketta maa- ja metsätalouden vaikutusten arvioimiseksi. Toisena selvityskohteena olisi tarkkailujen kehittäminen, mikä hankkeessa toteutui toimenpide-esityksen tasolla. Kolmantena kokonaisuutena arvioitiin olevan tarvetta maa-aines oton suojaetäisyyksien perusteiden määrittämiselle.

  • Hallinnoija: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry
  • Osatoteuttajat: Iisalmen kaupunki, Sonkajärven kunta, Vieremän kunta, Lapinlahden kunta, Varpaisjärven kunta (Lapinlahti), Pielaveden kunta, Keiteleen kunta, Nilsiän kaupunki (Kuopio), Juankosken kaupunki, Tuusniemen kunta, Siilinjärven kunta, Maaningan kunta, Suonenjoen kaupunki, Leppävirran kunta, Karttulan kunta (Kuopio), Rautalammin kunta, Tervon kunta, Varkauden kaupunki, Ylä-Savon Vesi sekä asiantuntijatahona Pohjois-Savon ELY. Lisäksi alueellinen pelastuslaitos, sähköyhtiöt ja vesihuolto-osuuskuntia on osallistunut käytännön työhön.
  • Aikataulu: 2009-2012
  • Loppuraportti

Pohjois-Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma –hanke

Pohjois-Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma–hanke (PK-SUSU-hanke, 2009-2013) toteutettiin samalla konseptilla kuin hieman aikaisemmin aloitettu työ Pohjois-Savossa. Hankkeessa tuotettiin 11 kuntakohtaista suojelusuunnitelmaa, joihin sisältyy 88 pohjavesialuetta pinta-alaltaan yhteensä 423 km2. Suunnitelmat kattavat noin 75 % Pohjois-Karjalan vedenhankinnan kannalta tärkeistä pohjavesialueista. Suunnittelun lisäksi työhön on sisältynyt myös maastotyöskentelyä, jossa arvioitiin alueiden riskitoimintoja. Hankkeessa koottiin lisäksi kuntakohtaiset seurantaryhmät, joihin osallistui useiden eri tahojen edustajia. Hankkeen päätyttyä ryhmät jatkavat toimintaansa. Laajan suunnittelutyön tuloksena on kunnostettu pilaantuneita alueita ja sähköyhtiöt ovat laatineet muuntamojen uusimisohjelmia. Myös ELY-keskus on täydentänyt pohjavesitietoja suunnittelun pohjalta. Kaikki laaditut suunnitelmat on hyväksytty kuntien ja kaupunkien valtuustoissa.

  • Hallinnoija: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry
  • Osatoteuttajat: Joensuun kaupunki/Joensuun Vesi (sisältäen entisten Enon ja Pyhäselän kuntien alueet), Ilomantsin kunta, Juuan kunta, Kesälahden kunta, Kiteen kaupunki, Kontiolahden kunta, Lieksan kaupunki, Liperin kunta, Nurmeksen kaupunki, Polvijärven kunta, Rääkkylän kunta sekä asiantuntijatahona Pohjois-Karjalan ELY. Lisäksi alueellinen pelastuslaitos, sähköyhtiöt vesihuolto-osuuskuntia on osallistunut käytännön työhön.
  • Aikataulu: 2009-2013
  • Loppuraportointi käynnissä

Harvanjärven kunnostus

Harvanjärven kunnostuksessa (2009-2012) yhdistys on toiminut asiantuntijana. Harvanjärven kunnostus on esimerkki vesistön kokonaistarkastelusta, jonka perusteella on määritetty toteutettavat toimenpiteet ja niiden vaikutus. Suunnittelu ja toteutus on suoritettu vaiheittain yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Seurantatulosten perusteella kohteessa on todennettu teho- ja hoitokalastuksen sekä hapetuksen positiiviset vaikutukset järven kunnostuksessa. Erityisesti sinilevien määrä on ollut alhainen ja kalakannan rakenne on tasapainottunut. Hanke on esimerkkikohteena ympäristöministeriön kunnostustyöryhmän loppuraportissa.

  • Hallinnoija:
  • Osatoteuttajat:
  • Aikataulu: 2009 – 2012
  • Kotisivu

MASU-hanke

Haja-asutuksen jätevesien niukkaresurssiset käsittelykonseptit –hankkeen (MASU-hanke, 2009-2011) tavoitteena edistää parhaiden mahdollisten käytäntöjen käyttöönottoa haja-asutusalueitten jätevesien käsittelemiseksi. Hanke on sisältänyt sekä kirjallisuustarkasteluja että laboratorio- ja kenttämittauksia. Hanke päättyi vuonna 2011, mutta sen loppuraportti julkistettiin toukokuussa 2012 ja lisäksi tuloksista laaditaan tieteellisiä julkaisuja.

Hankkeen tulosten perusteella sekä maaperäkäsittelyllä että laitepuhdistamoilla saavutetaan lainsäädännön mukaiset puhdistustasot. Laitepuhdistamoiden osalta erityistä huomiota on kiinnitettävä järjestelmän säännölliseen huoltoon. Maaperäkäsittelyssä vastaavasti tärkeää on järjestelmien huolellinen toteuttaminen sekä myös niiden käyttäminen, sillä järjestelmät ovat herkkiä jäteveden laadun vaihteluille. Käytettyjä maamassoja ei ole tarve siirtää tonteilta pois ja niitä voidaan hyödyntää osittain myös kasvualustana.

Maaperäkäsittelyssä fosforin poistoa on mahdollista tehostaa kemiallisella saostuksella sekä suodatinaineilla. Mikrobitutkimusten perusteella kaikkien pienpuhdistamoiden osalta puhdistettu jätevesi tulisi johtaa maaperään ja suojaetäisyyksien tulisi olla riittäviä. Sekä elinkaariarvion perusteella ympäristövaikutuksiltaan alhaisimmat että kokonaiskustannuksiltaan edullisimmat järjestelmät olivat kuivakäymälä- ja maaperäratkaisut. Yhdistyksen toiminnanjohtaja toimi hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana.

  • Hallinnoija: Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Osatoteuttajat:
  • Aikataulu: 2009-2011
  • Loppuraportti