Vaihtoehtoja hyvään jäteveden käsittelyyn on lukuisia. Kiinteistön olosuhteet ja tarpeet ovat hyvin erilaisia, siksi jätevesijärjestemän valinta on tehtävä aina kiinteistökohtaisesti. Ammattitaitoinen suunnittelija löytää vaihtoehtoja vertailemalla juuri kiinteistöllesi parhaiten sopivan ratkaisun.

Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn vaihtoehdot

Jäteveden käsittelyn vaatimukset ovat Suomessa teknologianeutraaleja. Lainsäädäntö ei siis aseta laitteisto- tai menetelmävaatimuksia, vaan antaa puhdistukselle tasovaatimuksen. Tämä puhdistusvaatimus voidaan täyttää monenlaisilla menetelmillä ja menetelmien yhdistelmillä. Käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittelymenetelmiin kuuluvat erilaiset vedettömät ja vähän vettä käyttävät käymälät, ja pesuvesien käsittely (kuva 1). Myös vesikäymälällisillä kiinteistöillä erilliskäsittely onnistuu johtamalla käymälävedet umpisäiliöön. Jätevesijakeiden yhteiskäsittelyn vaihtoehtoja ovat mm. maasuodattamot, imeytyskentät ja laitepuhdistamot (kuva 2). Kiinteistökohtaisen järjestelmän osalta on hyvä muistaa, että

Kaavio_2vesi

Kuva 1. Jäteveden erilliskäsittelyjärjestelmävaihtoehtoja esikäsittelyineen ja loppusijoituspaikkoineen. Musta linja: liete/jäte; sininen linja: jätevesi.

Kaavio_MV

Kuva 2. Jäteveden käsittelyjärjestelmävaihtoehtoja esikäsittelyineen ja loppusijoituspaikkoineen. Musta linja: liete/jäte; sininen linja: jätevesi.

 

Jätevesijärjestelmän suunnittelu on vaativaa työtä

Kiinteistökohtaisen järjestelmän valinta tehdään maaston ominaisuuksien sekä syntyvän jäteveden laadun ja määrän pohjalta. Kuntakohtaiset määräykset voivat rajoittaa menetelmävalintoja. Jätevesijärjestelmän suunnittelu on vaativaa työtä, joka kannattaa jättää ammattilaiselle. Perusteellisen suunnittelun avulla valitaan kiinteistön tarpeisiin sopiva järjestelmä, vältytään virheinvestoinneilta ja  säästetään rahaa sekä hankinta- että huoltokustannuksissa. Ammattilaissuunnittelija maksaa itsensä takaisin pitkäikäisenä järjestelmänä. Ennen jätevesijärjestelmän uudistamista on jokaisen kiinteistönomistajan kuitenkin hyvä tutustua eri menetelmiin.

Jätevesijärjestelmä jatkuu purkuun asti

Jätevesijärjestelmä on kokonaisuus, joka koostuu muustakin kuin jäteveden käsittelystä. Jätevesijärjestelmään kuuluvat:

  • talosta järjestelmään tuleva viemäriputki,
  • tuuletusrakenteet,
  • jätevesien käsittelyjärjestelmä,
  • poistoviemäri,
  • näytteenottorakenteet ja
  • purkupaikka.

Mikäli on kysymys olemassa olevasta kiinteistöstä ja sen jätevesijärjestelmän uudistamisesta, on erityisesti tuuletusrakenteiden, purkupaikan ja viemäriputkien kunto selvitettävä ja niiden käyttökelpoisuus arvioitava. Myös olemassa olevan järjestelmän osia, kuten saostussäiliöitä, voidaan hyödyntää uudessa järjestelmässä, joskin sen mielekkyys riippuu pitkälti rakenteiden iästä ja kunnosta. Jätevesisuunnittelija pystyy arvioimaan olemassa olevien rakenteiden hyödynnettävyyden. Uudisrakennuksen kohdalla erityisesti purkupaikan suunnittelu on erittäin tärkeää, jotta puhdistetun jäteveden johtaminen ei aiheuta haittaa naapureille tai omassa pihapiirissä.

Jäteveden käsittelystä tulee voida ottaa näytteitä

Nykyään jäteveden käsittelyn toimivuus on voitava todentaa tarvittaessa vesinäytteillä. Näytteenottomahdollisuus on oltava sekä järjestelmään tulevasta ja sieltä lähtevästä, puhdistetusta jätevedestä. Helpoiten näytteenotto onnistuu jätevesijärjestelmän jälkeen asennettavasta näytteenottokaivosta. Kaivo toimii samalla järjestelmän tarkastuskaivona.

Näytteenottoa ei kuitenkaan edellytetä rutiinitoimenpiteenä, vaan kysymys on lähinnä siitä, että puhdistustulosta voi tarvittaessa seurata. Tällainen tarve voi olla esimerkiksi fosforinpoistokyvyn heikkenemisen seuranta maapuhdistamoissa tehostamista varten, ympäristön tai kaivojen pilaantumistapausten selvittely, sekä muut viranomaistapaukset.

Mikäli näytettä jäteveden käsittelyn toimivuudeksi otetaan, on parasta tehdä se asiantuntijan avulla. Vesiensuojeluyhdistyksissä sekä kunnan ympäristötoimessa työskentelee tämän alan ammattilaisia.

Järjestelmä mitoitetaan sen elinkaaren mukaan

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittelyjärjestelmä mitoitetaan aina kiinteistön mukaan huomioiden rakennuksen koko elinkaaren. Haasteena on esim. neliömäärältään suuret rakennukset, joissa asuu vain muutama henkilö ja joissa tulevaisuudessa saattaa asua monilapsinen perhe. Suunnittelun järjestelmän tulee olla muutettavissa kiinteistön käytön muuttuessa. Jätevesijärjestelmän mitoituksessa hyvä nyrkkisääntö on, että lähtökohdaksi otetaan vähintään viiden henkilön kuormitus. Sade- ja sulamisvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään.