Jäteveden käsittelyssä, käytössä ja huollossa syntyy erilaisia lietteitä sekä jätejakeita, joista on huolehdittava asianmukaisesti. Tavallisimpia jätejakeita ovat umpisäiliö- ja sakokaivolietteet sekä käytöstä poistetut suodatinmassat, putket ja säiliöt.

Jätehuolto järjestetään jätelain mukaisesti

Jätelain (646/2011) tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia terveys- ja ympäristövaaroja ja -haittoja, sekä vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa toimiva jätehuolto.

Kunnalla on velvollisuus järjestää asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto, joka sisältää mm. umpi- ja sakokaivolietteen  kuljetuksen, hyödyntämisen ja loppukäsittelyn. Jätehuoltoviranomaisen päätöksestä riippuen kuljetuksen järjestää joko kunta tai kiinteistön haltija. Jätettä saa toimittaa vain jätteen haltijan tai viranomaisen osoittamaan paikkaan, joka usein on kunnallinen jäteveden puhdistamo. Jätettä saa kuljettaa ammattimaisesti vain jätehuoltorekisteriin merkitty toimija. Jätehuolto on asiakkaalle maksullista, myös jätevesijärjestelmien osalta.

Pääperiaate on, että jäte on luovutettava alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen tai alueelliseen vastaanottopaikkaan. Mikäli kuitenkin omatoiminen tai naapureiden yhteinen käsittely on pienimuotoista ja mikäli se on hyväksytty kunnan jätehuolto-  tai ympäristönsuojelumääräyksissä, voi jätteen haltija myös itse käsitellä esimerkiksi jätevesilietteen omalla tai lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä.

Kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä voi olla vaatimuksia mm. jätevesijärjestelmien saostussäiliöiden tyhjentämistiheydestä, lietteen hyödyntämisestä kiinteistöllä tai kompostoinnin järjestämisestä. Oman kuntasi määräyksiä voit etsiä Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n hakukoneelta.

Lietteen käsittely ja käyttö lannoitteena

Lietteen paikallista käsittelyä ja käyttöä lannoitteena ohjaavat jätelain lisäksi mm. lannoitevalmistelaki (539/2006), maa- ja metsätalousministeriön asetus (24/11 muutoksineen), ympäristönsuojelulaki (527/2014), terveydensuojelulaki (763/1994) ja -asetus (1280/1994), nitraattiasetus sekä maatalouden ympäristötukiehdot.

Käytännössä, mikäli kuntakohtaiset määräykset ja viljelijän tukiehdot sallivat, voi kiinteistön jätevesilietteen esimerkiksi kalkkistabiloimalla käsiteltynä levittää viljelyskäytössä olevalle pellolle.

Käymäläjätteen käsittelyssä terveysriski

Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan jätevesien johtaminen ja puhdistus on tehtävä siten, ettei jätevesistä aiheudu terveyshaittaa. Terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) mukaan viemäri ei saa aiheuttaa talousveden, uimarannan tai maaperän terveydellisen laadun huonontumista. Myös kuivakäymälä ja komposti on rakennettava niin, ettei siitä aiheudu hajua tai maaperän tai talousveden likaantumisen vuoksi terveyshaittaa. Muista myös suojavarusteet jätteitä käsitellessäsi!