Jatkossa Siuntionjoen kunnostuksessa huomioidaan koko vesistö valuma-alueineen, näin myös hajakuormitusta saadaan tehokkaasti vähennettyä. Pohjana toimenpiteiden suunnittelussa on yhteistarkkailuista vuosikymmenten aikana kertynyt tutkimustieto.

Vuodesta 1975 lähtien tehtyjen yhteistarkkailujen perusteella Siuntionjoen vesistössä pistekuormitus on vähentynyt huomattavasti. Hajakuormitus sen sijaan rasittaa vesistöä edelleen. Siuntionjoen vesistö – 487 km2, 48 km latvoilta merelle – on yksi luonnontilaisimpina säilyneistä jokivesistöistä eteläisellä rannikkoalueella. Merkittävä osa vesistöstä sisältyy Natura-verkostoon. Vesistössä elää geneettisesti ainutlaatuinen ja uhanalainen taimenkanta sekä kansallisesti uhanlaisista ja direktiivilajeista saukko ja vuollejokisimpukka.

Siuntionjoki ja osa sen järvistä on luontaisesti reheviä ja savisameita. Vesistö on vanhaa kulttuuriviljelyaluetta ja se sisältää valtakunnallisesti merkittävät Niemenkylän murtumalaakson ja Kirkkojoen maisemakokonaisuudet. Vuosien saatossa voimakkaat maanmuokkaukset ovat kasvattaneet vesistöön päätyvää hajakuormitusta. Valuma-alueesta metsää on 73 % ja peltoa 22 %. Vähäisen 5 %:n vesipinta-alan vuoksi vesistössä on niukasti virtaamaa tasaavia järviä ja kuormitusta pidättäviä altaita.

Siuntionjoen kokonaisfosforikuormitus on 23,2 tonnia/v (WSFS-Vemala, haettu 30.6.2021). Hajakuormituksen lähteet ovat metsätalous (0,6 %), maatalous (69,2 %), haja-asutus (5 %), hulevedet (3 %) ja ilmalaskeuma (0,9 %). Hajakuormitus näkyy vedenlaadussa muun muassa korkeana sähkönjohtavuutena, fosfori- ja typpipitoisuutena ja veden hygieenisen laadun heikkenemisenä (Lehmijoki ym. 2020). Pistekuormituksen osuus on ollut 0,3 % Siuntionjokeen päätyvästä kokonaisfosforista ja 4,7 % kokonaistypestä.

Hajakuormitus haltuun – tuumasta toimeen

Alueen kunnat allekirjoittivat Siuntionjoki 2030 -vision vuonna 2018 ja sitoutuivat Siuntionjoen kunnostusten rahoittamiseen vuosiksi 2019-2024. Vision päämääränä on saavuttaa Siuntionjoen vesistön hyvä ekologinen tila, turvata vaelluskalojen esteetön kulku ja luonnonmukainen lisääntyminen sekä parantaa alueen virkistyskäyttöä elinkeinotoiminta huomioiden. Siuntionjoki 2030 -vision toteuttamiseksi käynnistettiin Siuntionjoen kunnostushanke, jonka pyrkimyksenä on kokonaisvaltainen valuma-alueen hallinta. Tehtävä on laaja, koska Siuntionjoen valuma-alue on suuri.
Työ on aloitettu laatimalla vesistön huonossa ja välttävässä tilassa oleville järville perusteelliset kunnostussuunnitelmat. Kussakin kunnostussuunnitelmassa esitetään järvelle ja sen valuma-alueelle soveltuvat, tarvittavat ja priorisoidut toimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi. Näistä aloittamalla kuormitusta voidaan vähentää kustannustehokkaasti tulevina vuosina.

Haasteena ovat rajalliset resurssit ja suuri työmäärä. Järvet ovat niin huonokuntoisia, että kunnostaminen vaatii pitkäjänteisiä ja järeitä toimia kymmenien vuosien ajan, jotta parannusta saadaan aikaan. Vesiensuojelurakenteiden ja toimenpiteiden toteutuminen on kiinni maanomistajien halukkuudesta. Lisäksi vesiensuojelutoimien suunnittelua vaikeuttaa se, että pelloista ja niillä tehdyistä toimista on vaikea saada tietoa. Toimintaa hidastaa myös kankea lainsäädäntö, joka koskee ojitusyhtiöitä ja  vanhoja, vesistöön vaikuttavia päätöksiä esimerkiksi vedenkorkeudesta.
Tähän mennessä Siuntionjoen vesistön alueelle on rakennettu kolme kosteikkoa hidastamaan virtaamaa ja laskeuttamaan kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Kosteikoissa on lisäksi erilaisia elinympäristöjä kuten lintusaaria ja sammakkoaltaita. Kosteikkojen lisäksi hajakuormituksen vähentämiseksi on tehty muun muassa hevostallien ympäristöneuvontaa, kartoitettu metsätalouden kuormitusta paikkatietoaineistojen avulla ja käsitelty soveltuvia peltolohkoja rakennekalkilla vuonna 2020.

Rehevän ja sinilevistä kärsivän Hepari-järven kosteikko työn alla. Kosteikon avulla hillitään järveen tulevaa hajakuormitusta.

 

Pelastetaan Itämeri joki joelta: pilottina Siuntionjoki 2030

Siuntionjoella pilotoitavaa kokonaisvaltaista valuma-alueen hallintaa voidaan soveltaa myös muilla Itämereen laskevilla vesistöillä. Tavoitteena on pelastaa Itämeri vesistö kerrallaan aloittamalla Pikkalanlahteen laskevasta Siuntionjoesta. Kunnostustoimet aloitetaan latvajärvistä ja kunnostuksessa edetään jokea alavirtaan aina Pikkalanlahteen asti.

Siuntionjoen latvajärvien, Enäjärven ja Poikkipuoliaisen, kunnostussuunnitelmat valmistuivat vuosina 2020-21 (Pellikka ym. 2020, Pellikka ym. 2021). Enäjärven ja Poikkipuoliaisen kunnostus vaatii voimaperäisiä toimia: kolme vuotta tehokalastusta, maltillisen kemikaalikäsittelyn sisäisen kuormituksen vähentämiseksi sekä muun muassa kosteikkojen ja laskeutusaltaiden kunnostuksen ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi. Tähän tarvitaan noin 6,5 miljoonaa euroa yhdeksän vuoden aikana. Alueen kunnat sekä useat järjestöt ja yritykset ovat lähteneet vahvasti mukaan Siuntionjoen kunnostus -hankkeeseen. Sen lisäksi pyrimme saamaan koko Siuntionjoen valuma-alueen asukkaat heräämään ja aktivoitumaan, jotta Siuntionjoki 2030 -pilotti toteutuu.

Anu Suonpää-Espinola, vesistöasiantuntija, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

 

Lähteet:

Lehmijoki A., Suonpää, A. ja Pellikka, K. 2020. Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailujen vuosiyhteenveto 2019. Julkaisu 13/2020. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 73 s.
Pellikka, K., Sammalkorpi, I., Mettinen, A. & Valjus, J. 2020. Enäjärven kunnostussuunnitelma. Julkaisu 18/2020. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 79 s.
Pellikka K., Valjus, J., Mettinen, A., Lukka L. Vesterinen J. 2021. Vihdin Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven kunnostussuunnitelma. Luonnos, julkaisematon. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 107 s.
WSFS-Vemala, haettu 30.6.2021. Siuntionjoen keskimääräiset kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet vuosina 2013-2020 (V1).

Ratamestarinkatu 7 b 3. krs
00520 Helsinki

liitto(at)vesiensuojelu.fi